Aamupäivällä käytiin Lauran kanssa maneesilla ja lenkillä ja illasta olikin hotin korkeavireen vuoro.
Jaava teki voittajan läpi (tai tajusin kotona, että kaukot unohtu tehdä, johtuen Jaavan yllättävästä käänteestä tunnarissa). Talviterässä ollaan, mutta onneksi kevät tulee ja päästään ulkokentille. Jos sitä sen myötä terästäytyisi isojen tyttöjen treenien kanssa. Seuraaminen oli vähän sinnepäin, mutta fiilis oli tärkein. Liikkeestä istu ok, luoksetulo muuten hyvä, mutta ei meinannut mennä mitenkään perusasennosta maahan. Ruutua ei meinannut löytää ja vaikutti kuin olisi tehnyt tunnaria. Hyppynoudossa oli jo perusasennossa vähä-älyisen näköinen ja tarjosi sitten alokasluokan hyppyä useampaan otteeseen?! Mitenkään ei meinannut lähteä noutamaan, vaikka Laura kävi pariin otteeseen näyttämässä kapulan. Kun pyysin hakemaan, niin vaikutti kuin olisi etsinyt tunnaria.. Jaavan kanssahan on yksi kesä piilotettu tunnarikapulaa maneesin hiekkaan, niin oli vissiin ihan varma, että taas etsitään. Metallinoudossa sama homma? Näiden jälkeen alkoi vähän jännittää, että mitenköhän tunnari onnistuu. Viimeiksi toi mitä sattuu eikä keskittynyt yhtään. Huvittuneena odottelin mitä tuleman pitää. Jaavapa mennä posotti kapuloille hyvällä laukalla, laittoi nenän maahan, haisteli hyvin rauhallisesti väärät, eteni systemaattisesti, tuli oman kohdalle nappasi epäröimättä ja toi hyvällä laukalla. Ei mikään ihme, että jäi kaukot tekemättä. Oli semmonen vuosisadan ihme tuo tunnari nääs!
Myrtin kanssa paahdettiin avoin läpi. Alkuun oli seuraamisessa ihan ulapalla. Onneksi fiksu liikkuri seurautti niin pitkään, että Myrmykin alkoi saamaan juonesta kiinni ja työskentelemään kunnolla. Molemmat jäävät oli hyvät, luoksetulossa istua nökötti paikallaan eikä mitenkään meinannut lähteä tulemaan?? Tätä ei olekaan ennen tapahtunut. Kun sitten lähti tulemaan, niin hyvä laukka ja hyvä stoppi. On vissii opiskellut itsekseen talven aikana. Hyppy ok. Noudossa mukamas etsi kapulaa, mutta oikeasti hevosenpaskaa. Kun sitten vähän murahdin, niin kapulakin löytyi nopeasti. Kaukot ok. Positiivista oli huomata, että reagoi hyvin kehuihin eikä lannistunut kun namia ei tullutkaan. Kiva juttu! Jos tuo Mette vedättää mua välillä 6-0, niin ei tarttee miettiä mistä on sen perinyt. Kyllä äityli osaa kans!
Meten piti tehdä hyppytekniikkaa, mutta tekikin ruutua. Jatkettiin samalla tyylillä kuin keskiviikkona ja vaikutti hyvälle. Jätin siis Meten sinne sun tänne, kävin taputtamassa, lähetin. Ensin alustalla ja sitten ilman. Loppuun piiiitkästä matkasta alustalle, ei nähnyt vientiä. Meni oikein määrätietoisesti ja hiljaa. Hyvä Metukka :). Toka setti tunnaria, kun ei olla tehty aikoihin. Tarjosi ensin maahanmenoa omalle (ilmaisee jälkikepit maahanmenolla). Piiloteltiin hetki yhtä ja palkka pertsasta. Loppuun vielä väärät mukaan ja palautti hyvin. Pitää muistaa vahvistaa tuota pertsaan tuomista.
Korkeavireellä tehtiin vähän palasten yhdistämistä eli liikkeen loppu + siirtymä + liikkeen alku ja palkka. Meni ihan hyvin = ei ääntä. Ainut, että alkoi tarjoamaan istumista heti kun palasin seisomisessa viereen. Tätä sitten vahvisteltiin erikeen.. Loppuun paikallaolot, valahti istumisessa maahan. Makuu hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti