Aika hurjaa, taas oltiin jälkeilemässä! Tein Metelle kysymysmerkin-muotoisen jäljen, alussa ja välillä muutenkin oli sekä kantapäässä ja varpaassa nami. Eli kolme kulmaa ja hetken sai vanheta, kun käytiin esineruutuilemassa. Sain loistoidean, kun Laura teki Taimin kanssa esineitä ja esineitä jäi vielä metsään. Jaavahan on joskus mikkeliaikoina hakenut esineitä, niin innostuinpa testaamaan, miten Jaaputti muistaa. Veikkaan, että viimeiksi esineitä on tehty joku 4 vuotta sitten, kai :D. Ei mitään, Jaavahan muisti. Haetutin kaksi esinettä ja hyvin irtosi. Ekalla lähetyksellä tuli ilman lelua, oli ihan sen näköinen, että ei täällä mitään ukkoja ole.. Uusinta lähetys ja sain kehuttua, kun oli etureunassa olevan hanskan kohdalla (samassa kohtaa oli joku haju, mikä piti merkata). Toisen esineen Jaava toikin omatoimisesti ja hienosti ihan takareunasta, tiputti kun aloin kehumaan. Pyynnöstä kävi hakemassa ja toi linjalle asti, kun älysin pitää suuni kiinni ;). Mutta voi jukra, että oli mummeli innoissaan!!! Jaava oli niiiiiiiiiiiiin polleana, kun tultiin metsästä ja ihan tohkeissaan, kun oli päässyt OIKEISIIN töihin. Että tuo koira on vaan ihana.
Mette meni oman jälkensä kuin kyntöaura.. Meillä on sellainen taistelusuhde tuossa jäljellä. Mette suunnilleen ryömii, kun veto on hurja. Kulmat meni hyvin ja periaatteessa koko jälki. Haluaisin vain, että se menisi huomattavasti rauhallisemmin. Testaillaan vähän, että miten saataisiin menoa rauhoittumaan. Mette the testieläin. Eka koira, kenelle yritän jälkeä opettaa :) Ja mikäs sen hauskempaa, kun seura on ihan loistavaa!
PS. Nyt tuli hirveä hinku hakuilemaan.. Kuuleeko Imatra? Me ollaan tulossa jo!