Reissukuvia

Ehdinpäs pikaisesti selaamaan osan reissukuvista, joita tuli räpsittyä "ihan muutama".

Reippaat reissukoirat Pyhäjärven jäällä

Mette

Sininen hetki

Mette ja Pyhätunturi

Hiihtokoirat tauolla Koparassa

20km hiihtoa takana, oli vissiin vähän rankkaa vetää kivirekeä perässä!

Toisena päivänä hiihdettiinkin lumisateessa

Sekalaisia kuvia Pyhäjärven jäältä

Poropaimennus 1.-3.3 Tanhua

Vietimme viikon Pyhällä ja lomaviikko huipentui Porokoirakerhon poropaimennustapahtumaan Tanhualla. Tuttuun tapaan perjantai ja sunnuntai olivat testipäiviä ja lauantaina oli kilpailu. Olin ilmoittanut kilpailuun Myrtin ja Meten, mutta arpaonni suosi Metteä. Päätin jättää Jaavan ja Myrtin Mikkeliin vanhemmilleni hoitoon, jotta Mette joutuisi joskus vähän tulemaan toimeen omillaan. Jaavalla ja Myrtillä olikin ollut varsin leppoisa viikko; jäälenkkejä ja ruoan kyttäystä.

Perjantaina oltiin aidalla katsomassa testejä. Illalla olikin aihetta juhlaan, kun matkaseurueeseen niitettiin kunniaa. Lauran Suri paimensi kuin vanhatekijä ja sai kunniapalkinnon. Surin työskentelyä oli ihana katsella, niin hienoa toimintaa nuorelta koiralta! Testejä on kyllä kiva seurata, kun koskaan ei tiedä kuinka koira reagoi ja toimii (suurin osa koirista näkee poroja ensimmäistä kertaa elämässään). Testipäivän jälkeen suuntasimme Marjon, Hertan, Lauran ja koiralauman kanssa lenkille mahtaviin maisemiin auringon laskiessa. Niin kaunista, niin kaunista :)

Meidän porukka: Tonttu, Mette, Suri ja Rasa (c)LauraO

Lauantaiaamuna lämpömittarin lukemat aiheuttivat vähän hilpeyttä; -27 astetta. Rakas toitsuni päätti, että turhan kylmä ja päätti olla käynnistymättä. Onneksi lappalaiskoiraharrastajat on niin mukavaa väkeä, että saatiin kyyti aidalle ja koiratkin saivat viettää odotusajat autossa. Saimme myös kaapelit lainaan ja illalla auton käyntiin. Suuret Kiitokset asianosaisille!

Tänäkin vuonna kilpailussa oli kaksi aitaa. Isompi aita, josta porot täytyi saada pienempään aitaan ja pienestä aidasta kirnuun. Itse sain odottaa suoritusvuoroa lähes koko päivän, sillä urokset menevät ensimmäisenä ja tietysti Mette oli vuorossa viimeisten joukossa. Olin täysin varma, että Mette tekee viime vuotiset ja viilettää tuhatta ja sataa, korvien ollessa vain koristeena. Ensimmäisen yllätyksen koin jo heti aitaan mennessä, sillä Mette vain katseli rauhassa poroja ja käveli rentona tuomareiden luokse (missä se takajaloilla kävelevä kiljukaula oli??). Suurimman yllätyksen koin, kun sain luvan lähettää Meten paimentamaan. Mette otti pari askelta ja meni syömään poronkakkaa?!?! WHAT?! Mun piti oikein innostaa, jotta Mette lähti paimennushommiin. Mette työskenteli huomattavasti rauhallisemmin ja järkevämmin kuin osasin odottaa. Pari kertaa se viiletti keskelle tokkaa, mutta laittoi jarrut päälle ja odotti, että taakse jääneet porot olivat edellä ennen kuin lähti perään. Tokka pysyikin kivasti kasassa, vaikka vauhtia oli ihan riittävästi ja välillä meinasi mennä liian lähelle. Ja mikä ihaninta, Mette tuli kutsuttaessa!! Isosta aidasta siirryimme _irrallaan_ pienempään aitaan Meten kävellessä rentona (ja syöden poronkakkaa) eikä se edes yrittänyt karata porojen perään ilman lupaa. Pienemmässä aidassa lähti hyvin ekasta käskystä paimentamaan ja kuunteli kivasti. Kutsun jälkeen se oli ihan rentona eikä edes pyrkinyt takaisin porojen luokse. Kuitenkin lähetyksellä lähti heti ja itsevarmasti. Saatiin porot kirnuun ja Mette tuli kiltisti luokse. Olin niin tyytyväinen Meten suoritukseen ja siihen, että me oltiin aidassa _yhdessä_!!

Sunnuntaina ei maltettu jäädä katsomaan testejä, sillä pitkä kotimatka painoi päälle ja maanantainen työpäivä.. Kiitokset mahtavasta viikonlopusta järjestäjille ja majoitus/aitaseuralle! Ensi vuonna on taas päästävä uudelleen ja sitten se onkin Myrtin vuoro päästä aitaan.

Meten arvostelut ja tokan aidan video

Ensimmäinen, iso aita (pisteytys 1=välttävä... 5=erinomainen)

A) Ohjaaja ajaa koiran avulla pienen porotokan aitauksesta toiseen, kilpailuluokka
1. Koiran hallittavuus ennen ajokäskyä 4
2. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen 2 - järki puuttui
3. Ajotapa jahtaava - paimentava 3
4. Haukun taajuus ja laatu 2 -kimeä
5. Etäisyys poroista; liian lähellä - tokan hajoamisen vaara suuri; etäisyys sopiva - mahdollisuus ajaa laumana 2 -meinasi jäädä jalkoihin
6. Koiran hallittavuus ajon aikana 3
7. Ajon lopettaminen käskystä 1 -ohjaaja pysäytti liian varhain
8. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus 4

B) Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta
9. Ohjaajan ja koiran yhteistyö 3
10. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus 2 -parani loppuakohden
11. Koiran fyysinen kunto: hyvä, tyydyttävä, huono
yhteensä 44p

Toinen, pienempi aita (pisteytys 1=välttävä... 5=erinomainen)

A) Ohjaaja ajaa koiran avulla pienen porotokan aitauksesta toiseen, kilpailuluokka
1. Koiran hallittavuus ennen ajokäskyä 3
2. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen 1
3. Ajotapa jahtaava - paimentava 1
4. Haukun taajuus ja laatu 2
5. Etäisyys poroista; liian lähellä - tokan hajoamisen vaara suuri; etäisyys sopiva - mahdollisuus ajaa laumana 2 -lähellä!
6. Koiran hallittavuus ajon aikana 2
7. Ajon lopettaminen käskystä 2 -useasta
8. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus 1

B) Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta
9. Ohjaajan ja koiran yhteistyö 3
10. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus 3 -teki yksin
11. Koiran fyysinen kunto: hyvä, tyydyttävä, huono
yhteensä 36p

Erityishuomioita (aita2): kiivas jahtaava ajo, vauhtia, haukku reipas 

Aurinko!

Tänään näkyi outo valoilmiö ja ehdin vielä jäällekin samaan aikaan. Tällä viikolla olen kiinnittänyt huomiota valoisuuteen niin aamulla kuin illalla, kevät tulee :)

Jaava ottaa lumikylpyjä

Uljaat

Sehän näyttää ihan lapinkoiralle :)

Liitelyt

Joko viime viikkoisella luennolla on jotain tekemistä tämän kanssa, mutta olipas vaan taas kivat treenit! Annika oli tehnyt 20 esteen radan, jota tehtiin Meten kanssa sopivissa pätkissä. Mette oli sopivan röyhkeä ja vähän tuhmakin, se muun muassa karkasi lähdöstä. Tätä ei nimittäin ole tapahtunut aikoihin! Puomi oli joka kerralla nopea ja hyvä (eikä kertaakaan ollut etupalkkaa), keppien vauhti oli kohdillaan ja hypyille irtosi hyvällä asenteella. Hyvä Mette :)

Jaava ja Myrtti saivat tyytyä parkkipaikka seuraamiseen. Hehheh, ei mennyt ihan niin kuin piti. Jaava kuvitteli olevansa menossa aksaamaan ja meininki oli senmukaista. Myrtti taas edisti ihan hurjasti eikä edes muistutteluista huolimatta meinannut korjata paikkaansa. 

Synttäreiden viettoa

Vietettiin vähän jälkijunassa Jaavan kymppivee synttäreitä korkeavireellä treenaillen. Olipas kiva päivä, kiitos Marjo, Laura, Anna-Leena ja Maija!

Jaava sai aloittaa treenit liikkeestä istumisella, seuraamisella, luoksarilla ja ruudulla. Mummeli oli ihan pätevä. Istumista alkoi kyllä ennakoimaan, kun tehtiin useita toistoja. Ruutu löytyi ja luoksetulo oli ihan ok. Toisessa setissä Jaava tekikin mummoaksaa.  

Myrtti sai aloittaa palloleikeillä. Seuraamista, noutoa ja avo-hyppyä. Muutamien toistojen myötä hyppykin alkoi muistumaan mieleen. Myrtti oli hyvällä mielellä ja teki kivasti. Sen kanssa on nykyään aika kiva treenailla, kun ollaan päästy samalla aaltopituudelle.

Metukka teki jääviä peruutellen + etuperin kävellen. Palkkailin nopeudesta. Mietittiin luoksetulon piippausta/ääntä.. Jotenkin täytyy saada kaava rikottua. Lihapullan viskaiseminen mun seläntaakse käskyn kanssa samaan aikaan tuntui toimivan. Kokeillaan sitä nyt jatkossa. Ja jos teen perusasentoon asti, niin silloin ei tehdä alkuosaa.

Treenien nuorin osallistuja oli ihan hurjan reipas ja suloinen

Hyviä treenejä ja hyvää mieltä

Mette oli eilen ehkä maailman paras pieni agilitykoira! Ja pisteet mulle, että ei hinkutettu ja pysyin suunnitelmassa: lyhyet ja tehokkaat treenit. Nyt Metestä löytyi se voima, mikä on hetken aikaa ollut kadoksissa. Keinu oli tosi hyvä ja kepeillä oli juuri se asenne ja vauhti mitä on haettu. Muistuipa mieleen, että miksi agility oli joskus mun lempparilaji :)

Jaava teki maneesilla seuraamista ja perusasentoja. Myrtti teki vain yhden pitkän seuraamisen. Myrtsi olisi halunnut myös agiliitämään ja seuraamisessa oli ainakin intoa. Vähän liikaakin..

Maanantain treeneissä oli jäävät ja luoksari. Mulle noottia, kun en ole tehnyt vielä istumista ollenkaan. Mette oli hyvällä mielellä ja teki kivasti. Luoksetuloon tulikin hyvä vinkki, katsotaan toimiiko pidemmän päälle.

Treeni tuottaa tulosta

Onpas kivaa, Meten viimeaikaiset treenit on menneet hyvin. Perjantaina korkeavireellä oli vuorossa kokeenomaiset, joista vähän lintsasin. Palkkasin muutamaan otteeseen ja taisin kehuakin kesken suorituksien. Halusin olla reilu ja tehdä tilanteesta sellaisen, että Metellä oli mahdollisuus onnistua. Tehtiin pikkuinen seuraaminen, liikkeestä maahan ja hyppy. Seuraaminen on mennyt eteenpäin ison harppauksen, liikkeestä maahan tehtiin ensimmäistä kertaa liikkeenä ja käskytettynä (ei vinkaissut liikkeelle lähdössä!!!) ja meni ihan nappiin, hypyssä liikkui palatessani sivulle ja istui ennen käskyä. Kokeenomaisten jälkeen tehtiin vielä vähän seuraamista, seisomisessa pysymistä ja noutokapulan palautuksia. Varsin mukavat treenit ja mulla on kyllä parhaat treenikaverit!! Sain vielä haettua ansaitun lonkeron, vaikka ei ollut lompakkoa mukana.. ;D Siinä kassajonossa kyllä vähän alkoi jännittämään, että kysyykö papereita, kun eihän niitäkään ollut matkassa mukana. Ikävä kyllä näytän yli 30v ja sain ostokset tehtyä.

Heti lauantaina aamusella treenattiin taas korkeavireellä nuorten koirien tokoringin porukalla. Metukka oli taas hirmu pätevä lappalainen. Meidän touhuhan alkaa tuntumaan ihan tokolle. Treenien jälkeen käytiin vielä umpihankilenkki Tuulin ja Chilan kanssa jäällä, nyt täällä on väsyneitä tyttöjä.