Myrttinen käväisi aamusella ajamassa tän kesän ekan verijäljen. Jälki oli noin 19h vanha, pituutta reilut 300m ja kaksi kulmaa (U:n mallinen). Ja voin kertoa, että oli ihan katastrofi... Löysi alun hyvin, mutta nosti nenulin pystyyn ja haisteli sinne, minne jälki päättyy. Olin tehnyt jäljen vanhaan hakkuuaukkoon ja tuuli sopivasti, että Myrtti kyllä tiesi heti, missä jäljen loppu on ja se olisi mieluusti sujahtanut ilmavainulla sinne. No ei auttanut, kuin odotella ja seisoskella ja toivoa, että se nenä laskeutuisi joskus maahan. Päästiin jotenkin ekalle kulmalle, jonka merkkasi hyvin. Pienen haparoinnin jälkeen lähti oikeaan suuntaan ja nenä alkoi painumaan alemmaksi. Toisen kulman taas merkkasi hyvin ja nyt alkoi homma sujumaan. Onneksi loppu menikin mukavasti, niin pystyi hyvillä mielin palkkaamaan koiran lopuksi. Mutta se alku oli ihan katastrofaalinen, pitäis vissiin vähän näitäkin tehdä, niin koira muistaisi heti homman juonen..
Myrtin hommien jälkeen lenkille ja koska aurinko paistoi, olin ottanut kameran matkaan. No, eipä paistanut enää kun lenkille päästiin :D
Leiki mun kaa!
Vedän sua hännästä, jos et leiki! (myös Jaava on kuvassa, kun oikein tarkkaan katsoo ;))
Jaavuskainen poseeraa
Vähän hymyilyttää kuitenkin :)
Mettekin poseeraa
Isot tytöt
Tuupa Meme poseeraamaan!
Koko jengi
Oon ihan tyytyväinen, että nuo Meten korvat ei nousseet pystyyn..
Myrttisen perusilme ja tähän kuuluu hillitön hännän pyöritys
Jaaputti ja tän kevään kuloala
Oli siellä "muutama" pikkuinen ystäväkin
Rapainen koira = onnellinen koira
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti