Perjantaina Marjo tuli Tontun kanssa kylään. Kävin tekemässä Myrtille ja Tontulle verijäljet, molemmille suorat ja pituutta n. 80m. Lauantaina aamusella käytiin ne ajamassa ja Tonttu olikin hurjan taitava. Myrtti oli parempi kuin aiemmilla, mutta herkästi pyrki ottamaan ilmavainua ja oli vähän hukassa. Musta tuntuu, että se pyrkii ottamaan ihmisen hajua, koska ottaa hajua juuri sieltä mitä kautta käytiin viemässä loppupalkka. Niinpä Marjon vinkistä tehtiin illalla uusi jälki, jonne jätettiin palkka jo valmiiksi ja annettiin vanheta vain n. 2h. Sen Myrtti ajoikin niin kuin "ennen vanhaan" ja liinanpäässä oleva koira tuntui omalta. Pituutta jäljellä ehkä vain 50m. Jäipä siitä hyvä fiilis, kun vähän mietitytti miten Myr vielä jaksaa sen mennä. Takana siis aamuinen jälki ja parin tunnin hellelenkki. Turhaan epäilin, kun Myrtti näki jälkivaljaat, oli ilo ylimmillään :) Ihana Myrttinen!
Koska Myrtti ja Tomppa kävi aamulla jäljellä, niin Jaava sai tehdä seuraamista, liikkeestä istumisen, kaukot ja tunnarix2. Tunnarissa ekalla otti väärän, mutta tämän jälkeen haisteli ja toi oman. Toisella toi hyvin oman. Vähän se oli hätäinen, voisi vahvistaa vähän haistelua ja piilottaa omaa. Mette taisi tehdä vain vauhtinoutoja.
Illalla sitten tein Metelle namijäljen ja kulmia oli määrä x. Jälki vanheni sen lenkin ajan eli pari tuntia. Muuten työskentely oli ihan hyvää, mutta kulmissa se hukkaa jäljen. Voisi tehdä ensi kerralla kaaria. Mette kyllä selvittää jäjen ja hukan tullessa alkaa hirmuinen tohina.. Jaava teki iltapuuhina noutoja,seuraamista ja kaket läheltä. Mummeli oli aika vauhdissa :D
Sunnuntaina suunnattiin Lopelle lammaspaimeneen. Nyt pääsi koko jengi hommiin. Jaavan ja Meten hommat alkoi sujumaan kivasti heti kun ohjastaja sai juonesta kiinni. Pitäisi vaan luottaa noihin koiriin... Myrtti alkuun söi paskaa ja kiinnostui lampaista kiihtyen nollasta sataan. Se teki sellaisia hurjia pyrähdyksiä ja usko loppui kesken ja siirtyi aina pyrähdyksen jälkeen haistelemaan. Tokalla kierroksella se oli messissä mukana huomattavasti pidempiä aikoja, mutta heti kun ohjasi kepillä, niin lähti haistelemaan. Mutta hyvin se pyöri lampaiden ympärillä ja tuntui, että viime vuotinen lukko aukesi hyvin. Silloinhan se pyrki kiipeämään mun syliin, kun ei saanut juoksuttaa lampaita. Nyt keppi ei aiheuttanut niin suurta draamaa :) Ei toivotonta ollenkaan.
Huippu mukava viikonloppu ja alla kuvasaastetta lauantaiselta lenkiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti