torstai 12. tammikuuta 2012

lumitokoa ja fyssaria


Eilen käytiin tokoilemassa Löytynmäellä Jonnan ja porojen kanssa. Olin näppäränä tyttönä oikein katsonut säätiedotuksen, pikkusen pakkasta ja vähän saattaa sadella lunta. No, luntahan tuli niin ettei eteensä nähnyt, hups. :D


Ennen kuin Jonna tuli, Jaavan kanssa kaukoja. Ne kun on nyt sujuneet niin hyvin. Eipä sitten sujuneet oikein mitenkään! Jaava teki ilman käskyä eri asennonvaihtoja ja vääriä.


Myrtti aloitti luoksetulon stopeilla. Jonna viskoi nameja ja loppuun saatiin ihan loistava suoritus! Siihen oli hyvä lopettaa, ettei vaan kosahda :P. Vähän noutojuttuja. Kokoinaisena liikkeenä ja pitämistä. Pitämistä pitää tehdä vielä erikseen sisällä. Myrtti nimittäin tiputti ilman käskyä, jos kapulaan koski. Treenilistalle tämä! Loppuun melko pitkä seuraaminen Jonnan liikkuroidessa. Aika jees, paria herpaantumista lukuunottamatta.


Jaava teki yllättäen kaukoja. Alkuun teki taas ihan omiansa, mutta lopulta alkoi näyttämään hyvälle (ehkä miljoonien toistojen, "väärin meni" jälkeen). Luoksetulon stoppi + maahan ensin erikseen ja sitten liikkeenä. Aika superi :). Loppuun seuraamista, jossa nähtiin liikkeestä istuminen, ohjaajan epämääräistä kävelyä ja lopulta tehtiin molemmat kunnolla.


Mette sai tyytyä muutamaan vauhtinoutoon. Jos johonkin olen tyytyväinen, niin niihin! Mette meni ihan täysillä, otti kapulan, piti hyvällä otteella ja tulee takaisin täysillä <3


Tänään oli vuorossa Jaavan ja Myrtin fyssari. Jaava oli aika hyvässä kunnossa, ei ollenkaan hassumpi. Myrtti sitten taas :( Voi itku. Sen takajalat ei edelleenkään veny eteenpäin ja nyt oli jo jumia selässäkin, mitä ei ainakaan viimeiksi ollut. Lopulta saatiin Myrtti rentoutumaan ja jalat jo alkoi taipumaan oikeaan suuntaan ja rentoina! Nyt Myrtti joutui kipulääkekuurille, ettei vanha liikemalli tulisi niin herkästi takaisin (sen voi olla oudon tuntuista liikkua, kun jumeja saatiin auki). Toi Myrtin jumitus on tosi outo, se kun ei näy normisti mitenkään. Ja nää jumit on tulleet pentujen saannin jälkeen eli olisiko siellä joku paikka vähän revähtänyt tai luiskahtanut vinoon -> jumiuttaa. Kuukauden päästä uusi aika, toivotaan että on silloin parempi. Kotiläksyinä syvien lihasten vahvistamista.


Koska isoille tuli siis lepopäivä, kävin Meten kanssa ihan kaksistaan nautiskelemassa lumisesta metsästä. Olipas ihanaa ja Mette on niin kultainen ilman isoja tyttöjä. Se on niin kiltti, ettei uskoisikaan. Hyvänä esimerkkinä, kun maasta lähti joku iso kanalintu lentoon ja Mettehän syöksähti perään. Pysähtyi kuin seinään yhdestä käskystä. Se myös tulee luokse koko ajan omatoimisesti ja pysyy ihan lähellä. Olipas rentouttavaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti