Vuosi 2011

On taas aika muistella kulunutta vuotta ja kirjataanpa tähän vuosi sitten asettamani tavoitteet:

Jaava:

• Tärkeimpänä on tietysti pysyä terveenä


• Agista taidetaan alkaa siirtymään pikkuhiljaa eläkkeelle, joten kisoja käydään harvakseltaan. Tavoitteena pitää hauskaa matalilla esteillä!


• Tokosta taitaa tulla Jaavan eläkeläislaji, joten yritetään saada voittajaluokan liikkeet kuntoon ja testataan osaamista kokeessa. Tässä taitaa olla ihan riittävästi puuhaa ensi vuodelle..


• Nyt olisi Jaavan vuoro päästä poroja paimentamaan


• Mahdollisuuksien mukaan hakuilua, VEPEä ja veri- tai ihmisjälkiä


• Eiköhän sitä pidä käydä debytoimassa veteraanikehissä näyttelyssä!

Myrtti:

• Toivotaan, että Myrtti selviytyy pentuprojektista kunnialla.


• Tokossa tavoitteena olisi käydä kokeilemassa koetta. Muutenkin treenataan säännöllisesti ja parannetaan meidän yhteistyötä!


• Agin tavoitteet taitavat löytyä vauhdin ja motivaation nostattamisen puolelta. Medi-korkeuksilla Myrtti kulkee, mutta korkeat rimat on ongelma?


• Mahdollisuuksien mukaan hakua


• Verijälkiä tehdään koetta silmällä pitäen.


• Jos sitä vielä vaikka näyttelyssäkin pyörähdettäisiin

Kootut selitykset:

Jaava

Ikävä kyllä, Jaavan tärkein tavoite, pysyä terveenä ei toteutunut. Alkuvuodesta käytiin Varkaudessa meidän viimeiset agilitykisat, joissa Jaava kulki hyvin ja sillä oli hauskaa. Maaliskuussa oli poropaimennukset, joissa Jaavan suoritus meni vähän oudosti (porot päästettiin aidasta pois suunnilleen ennen kuin päästin Jaavaa niiden perään..). Jaava kuitenkin lähti hyvin paimentamaan sen minkä ehti. Pienemmässä aidassa oli hyvin kuulolla ja teki työtä käskettyä. Nämä poropaimennukset taisivat jäädä Jaavan viimeisimmäksi, sillä en uskalla sitä enää aitaan päästää.

Keväällä Jaava liikkui jäykästi takaa, ei reagoinut fyssarin käsittelyyn toivotunlaisesti, joten suunnattiin Kouvolan eläinlääkäriasemalle Kestiä moikkaamaan. Jaavalla todettiinkin ensimmäisellä kerralla nivelrikkoa kyynärissä ja alkavaa nivelrikkoa lonkissa ja mahdollisesti jotain selässäkin. Jaavan liikunta ei parantunut nivelrikkoisen koiran hoito-ohjeilla, joten Jaava käväisi vielä tietokonetomografiassa ja pääsyyllinen löytyikin; välilevynpullistuma. Kevät ja kesä menikin selkää hoidellessa ja nyt syksyllä ollaan päästy jo normaaliin rytmiin. Jaavaa ei näillä näkymin tarvitse leikata! Toivotaan, että ensi vuosi olisi huomattavasti parempi ja Jaava saisi nauttia eläkepäivistään.

Myrtti

Myrtti synnytti 6.1 viisi pienokaista ja alkuvuosi menikin penturumbassa. Penturuljanssin jälkeen aloiteltiin vähän tokojuttuja ja ensimmäisessä kokeessa käytiin kesäkuun alussa ALO1. Kesäkuussa Myrde osallistui lappalaiskoirien joukkueeseen SM-tokoissa ja sai ALO2. Agilitystä ollaan taukoiltu, mutta tokoa on tehty säännöllisen epäsäännöllisesti. Myrtin noutojutut on edistyneet hurjasti ja toivottavasti tulevana vuonna päästäisiin korkkaamaan avoinluokka.

Verijälkiä Myrtti teki kaksi koko kesänä :D. Ensimmäinen oli ihan super hyvä, toinen vähän vähemmän hyvä.. Kokeeseen ei yrityksistä huolimatta irronnut paikkaa.

Mette

Myrtin ja Jojon pennuista jäi yksi pienokainen äitinsä iloksi. Olin ajatellut, että jos siellä joku itseäni miellyttävä olisi, niin saahan se jäädä.. Aika pitkään mietin, että jääkö vai eikö ja jos jää niin kumpi: ihana riistariiviö Ilpo vai noutajakorvainen mustatyttö. Se noutajakorvainen, itsenäinen, hassunnäköinen "isompi tyttö" sitten vain tuli.

Mette lähestyy vuoden ikää ja sen kanssa on lähinnä yritetty oppia lauman tavoille ja käyttäytymään ;). Mette on jopa sisäsiisti (toisin kuin äitinsä tässä iässä..) ja yksinolot sujuu hyvin. Vielä se on sosiaalinen toisien koirien kanssa ja tykkääkin leikkiä ja leikkiä ja leikkiä! Ensimmäistä juoksua vielä odotellaan. Mette on saanut vähän tutustua tokon ja agilityn maailmaan sekä jälkiä sen kanssa on tehty. Se vaikuttaa varsin mukavalle harrastelukaverille :).

Mette on myös vieraillut vuoden sisällä pariin otteeseen eläinlääkärissä. Keväällä se leikki Myrtin kanssa ja teloi takajalkansa, voin sanoa että pennun pitäminen levossa on mukavaa.. Ja juhannuksena team Äiti ja Tytär saivat jonkun myrkytyskohtauksen, Mette huomattavasti voimakkaamman. Päivystyksessä sitten oltiin ja käytiin myös Kuopiossa seuraavana aamuna. Onni onnettomuudessa ja selvittiin vain säikähdyksellä!