Maneesitokoa tänään med Laura och porkkikset. Jaava aloitti ruudulla, jossa palkka valmiina. Hyvin meni (vähän kyl vinoon, mut toistoilla korjautui). Tokalla ei ollu palkkaa, vaan Laura viskasi lihapullaa. Näitä tehtiin niin, että vuorotellen palkka valmiina ja tyhjä. Jaava oli aika hieno, kun ottaa huomioon Jaavan ruutuhistorian :D. Kaukoja Lauran liikkuroidessa, nää hyvät! Peruasennossa istumista Lauran häiriköidessä ja käskytellessä. Jaava vähän aina lankeili ansoihin, varsinkin "maahan" on sille aina ollut vaikea. Loppuun seuraamista, jota ei olla tehty kevään jälkeen. HIH! Oli kyllä karmivaa, Jaava vähän riekkui ja huuteli jne. Ehkä sitäkin pitäisi tehdä, pelkään vaan, että Jaava menee siitä ihan jumiin.
Mette pääsi Jaavan jälkeen hommiin. Aloitettiin ruudulla, jossa palkka. Ekalla meni ruutuun, mutta ei palkalle? Seuraavilla toistoilla ei ongelmia, saatiinpa jopa lähtökiihdytyskiljumiset aikaiseksi.. :P Tämän jälkeen vähän noutovauhtijuttuja. Hyvä vauhti molempiin suuntiin. :) Sisätreeneihin kapula suussa perusasentoon tulemista, niin voisi kokeilla jo liikkeenä.
Myrttikin ehti vielä treenata ennen illan agiryhmiä. Ekana seisomisessa pysymistä. Ei ongelmaa. Parit liikkeestä seisomiset, palkka stopista. Ja sitten kokonaisena liikkeenä Lauran liikkuroidessa, ihan loistavasti. Etevä Myrriäinen :). Luoksetulon stoppeja eka lihapullia heitellessä, hyvät! Mutta liikkeenä, Myrtillä ei ole hajuakaan että pitäisi pysähtyä. Tähänkin tajusin ratkaisun kotimatkalla! Mun pitää seuraavaksi ottaa lihapullaheittelyihin luoksetulo käsky mukaan. Nyt en oo sanonut mitään, vaan Myrde on vaan lähtenyt tulemaan luokse -> käsimerkki ja lihapullaa perään. Mutta Myrtti oli tosi innokas ja reipas ja motivoitunut. Olipas kivat treenit kaikilla, vaikka kotoa lähtiessä ei ollut fiilis katossa.. Mette oli vähän touhunnut päivällä ja olin niin valmis tekemään siitä rukkaset (Mette oli jotenkin rämäyttänyt toisen koiraportin alas, meillä siis kaksi päällekkäin, kun yhden yli se hyppää.. Ja voitte kuvitella, että olkkarissa on kaikkea kivaa puuhasteltavaa!)
Eilen siis päästiin lenkkeilemään islantilaiskaksikon seurassa ja kylläpäs olikin mukavaa :). Jorunn ja Mette oli kyllä niiiiin samalla aaltopituudella ettei tosikaan. Tyypit vaan viiletti ympäri metsää hirmuista kyytiä. Kyllä se pystykorva aina toisen pystykorvan tuntee. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti