Nyt tulee hehkutusviesti, mutta se vaan on yksinkertaisesti totuus, että mulla on maailman pätevimmät pikkulapinkoiratytöt! :) Mette "Metukka" Makkosen treenit koostuivat putkesta ja siivekkeiden läpi juoksemisesta. Myrtti teki omalla vuorollaan tokoa Arvin kanssa häiriötreeninä. Ja voi että, molemmat antoivat ehdottomasti parastaan.
A) Mette _ei_ räkyttänyt turhia (jos ei autossa huutamista lasketa)
B) Myrtti tuntui vaan tsemppaavan, kun joku muu oli hommissa samaan aikaan
C) Mette _ei_ huudellut laitumella olleille lehmille, vaikka käveltiin ihan aidan vieressä (olin ihan varma peuraepisodin jälkeen, että se mielellään yrittäisi sinkoilla myös lehmien tai hevosten perään)
Mette teki kaksi settiä. Ekalla juostiin vaan ensin yhden, sitten kahden ja lopuksi kolmen siivekkeen läpi. Mettehän meni :) Vähän piti vauhtikiljuakin, kun ei pääse niin kovaa kuin haluaisi ;). Toinen setti koostui mutkaputkesta ja yhdestä siivekkeestä. Hyvin irtosi ja näki, että tyyppihän ajattelee. Mette keskittyi hommiinsa tosi hyvin ja teki juttuja hiljaa. Täysin eri koira kuin viimeiksi maneesilla.
Myrtti oli ihan intopiukeena treeneissä. Seuratessa se hengittää hyvin äänekkäästi, sillä on kohta varmaan ääntelyongelma.. Mutta pääasia, että motivaatio on kohdillaan ja se tekee häiriöistä välittämättä. Tehtiin seuraamista, molemmat jäävät, luoksetulon stoppia, kakeja ja noutoa. Myrtti alkoi vähän väsymään loppua kohti, mutta muusta sitä ei huomannut kuin kielen pituudesta. Motivaation ja innon se säilytti ihan superisti. Myrtistä on ihan vahingossa ja huomaamatta tullut pätevä tokokoira. Tää tykkää :)) Ja Myrtti tykkää myös. Enää Myrttiä ei tarvitse "pyytää" tekemään hommia, vaan se on heti valmiina kuin pieni partiolainen. Myrtti on aika ihku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti