Maalla

Vietettiin äitienpäivää Mikkelissä, tehtiin kevään ekat verijäljet ja lenkkeiltiin. Nyt on sekin päivä nähty, että Mette olisi mieluummin jäänyt maalle kun lähtenyt mun matkaan kotiin. Toisaalta en ihmettele ollenkaan, sillä maalla ei tarvita hihnoja ja lääniä riittää. Pääsee sisään ja ulos, kun haluaa ja on oma ranta missä läträtä. Kaikenkukkuraksi pihan viereiselle pellolle on muuttanut metsäjänis, joten sekä lauantaina että sunnuntaina pupujussi sai 10 minuutin tehotreenauksen. Ja koirat kanssa. Onneksi jäät on jo lähteneet eikä autoteitä ole lähimaillakaan. Ja onneksi pupujussi oli sen verran nopea, ettei koirat pysyneet matkassa kauempaa. Eikä Mettekään jäänyt etsimään sitä, vaan tuli kiltisti muiden matkassa pihaan.

Viikonlopun viettäjät

Marjo teki Myrtille verijäljen yhdellä kulmalla, pituutta 400m ja ikää taisi olla joku 13h. Meni kyllä niin päin prinkkalaa kuin olla ja voi. Huhhuh, eipä ole ikinä ennen lopettanut työskentelyä kesken kaiken. Alku lähti ihan ok, sitten otti jonkun mielenkiintoisen hajun ja ei lähtenyt itse uudelleen ajamaan. Mun piti näyttää puhdas kohta, josta otti hajun ja loppu jälki ok. Normaalisti jos on tullut harkkajäljellä "hukka" ja olen vain jäänyt seisomaan, niin on kyllä työstänyt itse ja lähtenyt jatkamaan. Pitää tehdä joku päivä uusi jälki ja katsoa, että oliko joku outo kämmi vai oonko onnistunut pilaamaan koko homman.

Mette pääsi ensimmäistä kertaa ajamaan verijälkeä. Pituutta 200 m ja kaarsi loivasti vasemmalle, ikää 13h. Mette meni tosi tarkasti ja hyvin, yhdessä kohtaa tuli pientä hämminkiä, mutta selvitti itse ja jatkoi oikein. 

Koska muutkin pääsi, niin Jaavakin. Jaava pääsi ajamaan Myrtin jäljen samalla kun se purettiin. Jaava oikein yllätti ja lähti ihan jälkitarkasti etenemään. Sama haju, joka vei Myrtin, vei myös Jaavan. Ja sitten loppu oltiinkin sunnuntaikävelyllä kunnes ehkä 5m ennen sorkkaa alkoi nenä toimimaan :D Muistui hyvin mieleen, että miksi en ole Jaavalle aikoihin jälkiä tehnyt.. Jälki vaan ei ole Jaavan juttu.

Vähemmästäkin hävettää

 Kuvia tuli räpsittyä enemmän ja vähemmän, joten tässäpä näitä.

Pikkuinen menninkäinen

karvanlähtöinen Myrtti

Mette ja metsäntuoksut

Tytär ja äiti

Meten suloinen nassu

Kaunis Myrtti

Maailman paras mummokoira!

Jaava nautiskelee metsän tuoksuista

Juniori ja "vanhus"

Myrtti

Ihan kuin Myrttikin olisi vihdoin aikuistunut?

Mette

Kyllä maalla on mukavaa!