Jälkeilyä ja esineruutuilua

Olinpa taas reipas ja tekaisin Mustille nappulajäljen ja Jaavalle esineruudun. Musti pääsi jälleen ensimmäisenä vanhemman oikeudella hommiin. Musti oli oikein pätevä ja nenä pysyi hyvin maassa. Itsekin nostin jo puolessavälissä jälkeä selän ylös ja hienosti se Musti osasi sen itsekin selvittää. Ja hinku olisi ollut kova takaisin nuuhkuttelemaan.

Jaavalle mun piti tehdä esineruutu Jaavan nähden, mutta enhän minä sitä enää muistanut.. Mutta, tänään ei Jaava enää lähtenytkään minun jälkiä pitkin painelemaan!! Vaan ekaa kertaa sillä oli taju touhussa heti alusta lähtien. Se ei kertaakaan jäänyt pyytämään minulta apua, vaan itse selvitti tehtävänsä. Ja esineet nousivatkin ihan ennätysvauhtia, kolme lelua olin sille piilottanut. Ensimmäisenä se toi kauimmaisena olleen ja sen jälkeen minua lähimpänä. Kolmaskin oli lähellä, mutta Jaava tarkasti ensimmäisenä ruudun takaa ja sit löytyihän se lopulta lähempää lähetyspaikkaa. Paitsi itseasiassa kerran se kiikutti mulle oman pantansa, jonka olin jättänyt lähetysalueelle :D