Agit

Mette teki eilen vähän irtoamista, pussia, putkea, uutena esteenä keinua ja kontaktien alastuloa. Liitin sille nyt sanan siihen 2onn2off-asentoon. Hyvin tarjosi jo katsetta ja asentoa suoraan eteenpäin, vaikka olin takana. Keinua tehtiin niin, että namilla vein sen ihan päähän, ja sitten se laskettiin alas. Mette ei tainnut edes huomata, että keinu liikkuu.. Hömelö! 

Jaava teki iltaruoalle noutokapulan pitotreeniä ja yllätyksekseni ei pyöritellut ollenkaan kapulaa. Myrtti teki myös pitotreeniä, joku hetki meni, että hyväksyin suorituksen. Ei kuitenkaan lopettanut yrittämistä, vaikka palkkaa ei herunut pään pyörittelystä ja kapulan mötväämisestä ja tassuilla huitomisesta.

Jei :)

Maanantaina aamusella maneesille Lauran ja porotyttöjen kanssa. Meidän treeniporukassa on uusi ihana jäsen, Suri(na). Voiko koiranpentu olla hieman suloinen. Mette menetti nyt söpöys- ja pentutittelinsä, sorry :D

Mette aloitti ruudulla, jossa namikippo. Juoksi vähän vinoon, mutta suoristi itse. Tehtiin myös noutokapulan tökkäsyä ja tästä se lähtee.. Onnistuin naksauttamaan muutaman kerran, kun se tökkäsi + nousi seisomaan. Aika napakasti alkoi tarjoamaan seisomista. :P Myrtti aloitti oman settinsä myös noutokapulan pitotreenillä. Alkuun oli rauhaton ja hössötti, mutta hyviäkin pitoja nähtiin. Tätä vaan nyt vahvistetaan. Tehtiin myös kolme ruutua, ekalla namikippo, tokalla tyhjä ja kolmannella kippo. Hyvä! Olikohan siinä Myrden eka setti.. Jaavan setti koostui 2xtunnarista. Epävarma, käyttää nenää, tullessaan kapuloille vähän hepuloi ja hössöttää, mutta toi oman. Mitäköhän keksisi? Se kyllä etsii rauhassa, mutta heti osuessaan kapuloille, sille iskee vähän "paniikki". Laitetaan mietintään. Jaava teki vielä kakeja, joissa teki niin hyviä asennonvaihtoja kuin luoksetuloja + vääriä. Itseasiassa ei varmaan kauhean fiksua tehdä sen kanssa kakeja, kun se ei niitä kovin rauhassa tee..

Myrtin toinen setti olikin kokeenomainen pitkästä aikaa. Tehtiin pieni pätkä seuraamista, liikkeestä maahan ja liikkeestä seisomisesta palkka. Huomasi, ettei olla tehty aikoihin. Heti nousi "vanhat" ongelmat pintaan. Alkoi katselemaan liikkuri-Lauraa, keskittyminen vähän herpaantui, MUTTA teki silti liikkeet hyvin pientä ajatuskatkosta liikkeestä maahanmenon seuraamisessa, kun tuli hyvä haju. Korjasi itse virheensä ja nopeasti seurasi mallikkaasti. Nämä takaisin treeneihin!

Meten toinen setti koostui liikkuritreenistä. Vähän reagoi aluksi käskytyksiin, mutta ei paljoa antanut häiritä. Mette siis sai istua (ja syödä samalla namia, kun eihän se kestä paikallaan...) sivulla, kun Laura liikkuroi. Nämä voisi ottaa Metellekin ohjelmistoon, niin tottuisi heti, että ne kuuluu asiaan. Vahvistelin seisomista ja maahanmenoja, loppuun "pentuluoksetulo". Tuli muuten niin kovaa, kuin pikkukintuilla pääsee ja piti vähän kiljuakin matkalla. Mette kyllä tekee kaiken aina 110%. Mitattiin vielä Meten säkä ja kyllä, medi-mitan alle meni.. Nyt sitten Mette saa luvan lopettaa kasvamisen. Kiitos.

Illasta käytiin vielä väsyttämässä Annen ja collieiden kanssa Metteä. Mette olikin ihan innoissaan ja juoksi Pihlan ja Taran kanssa sydämensä kyllyydestä. Kyllä niillä olikin hauskaa :D Huomasi muuten Metestä, että ei olekaan isot tytöt mukana. Pitäisi muistaa liikutella sitä ilman isojen turvaa, että oppisi seisomaan omilla jaloillaan. Tänään onkin agilitypäivä, jee!

Syksyiset tytöt

Hiphei!

Päätin sitten saada kunnon flunssan ja pakko oli hakea tänään saikkua. Ei olisi musta ollut ihan töihin tänään, eilinenkin oli aika tuskaa. Sainkin eilen loistoidean töissä, kun tiedossa oli kotona odottavien karvakorvien energian määrä vastaan mun energian määrä. Metelle jälkeä ja koko kolmikolle vähän tokoa ja naksuttelua.

Ensin tein Meten jäljen. Oli saman pituinen kuin aikaisemmatkin, vähän jännäsin miten menee, kun ei olla vissiin juhannuksen jälkeen tehty yhtäkään jälkeä.. Mutta turhaan mietitytti. Mette tajusi heti mitä tehdään, kun kaivoin valjaat ja liinan. Hyvin löysi aloituksen, söi varmaan jokaisen namin ja motivaatio oli super! Pää meni puolelta toiselle ja nenä pysyi maassa. Liina oli ihan tiukalla, ettei nenä nouse.

Sitten Jaava pääsi tunnarihommiin. Etsi hyvin, mutta oli epävarma. Oma oli väärien kanssa yhdessä, mutta reunalla. Kävi monta kertaa haistelemassa, otti jopa oman suuhunsa, mutta jatkoi haistelua ympäriinsä. Tehtiin muutamia toistoja, jokaisella tuli oma eikä koskenut vääriin! Tehtiin myös kaukoja, Jaava kuvitteli ensin tekevänsä luoksetuloa. Teki hyviä asennonvaihtoja eri matkoilta. Super mummeli!

Myrtti, voi Myrtti! Otin itseäni niskasta kiinni ja teemana oli noutokapulan _pitäminen_. Ja kappas. Lopulta Myrtti istui mun edessä (olin kyykyssä) ja piti ihan pitämällä, hyvällä otteella, rauhassa ja paikallaan! Ei päänpyörittelyä, tassulla huitomista tms. Se vain istui ja piti. Mä vaan vähän rapsuttelin samalla etujalkojen välistä. Kai se vaan pitäisi päättää ja vaatia, eikä turata miljoonaa vuotta.. Nyt vaan vahvistellaan pitämistä ja yritetään siirtää sama ote tuohon perusasentoon. Myrtti teki noutojuttujen jälkeen kakeja, joissa jumahti maahan. Helpotusta ja vaikeutusta, saatiin lopulta hyviä asennonvaihtoja.

Mette pääsi vielä tokopuuhiinkin. Noudosta innostuneena myös Mette teki ensimmäistä kertaa noutoa. Ja vaikka vannoin, että en enää naksuttele yhdellekään koiralle noutoa.. Huomasin taas istuvani naksu toisessa ja kapula toisessa kädessä ja koira edessä. Ehkä neljän vuoden päästä Mette osaa pitää kapulaa suussa!! Sitä ennen käydään kaikki mahdolliset vaiheet läpi.. Mette tarjoili ensin kaikkea osaamaansa eli peruuttamista ja maahanmenoa. Nopeasti alkoi tökkäilemään kapulaa ja muutamat toistot tehtiin tätä. Hyvin tarjosi tökkäilyä oikeaan kohtaan.

Eipä koirat olleet yhtään sen väsyneemmän oloisia, joten käytiin vielä vähän kävelemässä metsässä. Mette sinkoili kuin äitinsä nuorena, Myrtti taas köpötteli kuin jo edesmennyt Musti-mies mun kantapäillä. Jaava sitten on päättänyt alkaa pennuksi jälleen ja kaksi mustaa viiletteli siellä sun täällä. Itseasiassa koko viikon on Jaava ja Mette olleet oikea idioottikaksikko ja Myrtti taas maailman kiltein pikkukoira. En ikinä ole edes kuvitellut, että saisin Myrtin kutsuttua luokse, kun se lähtee ison linnun perään. No, Myrttipä tuli (ja vielä ekalla käskyllä, nih!) ja Jaava the luottokoira meni vaan. Mettekin sentääs pysähtyi katsomaan, mutta kun idoli meni, niin perävaunu meni perässä. Myrtti on tainnut saada aivot hieman jälkijunassa ja tasapainon vuoksi Jaava on menettänyt omansa. Voin vaan muistella niitä aikoja, kun Jaavan sai pupujahdista kutsulla pois :D Ei todellakaan onnistu enää, kun ei meinaa saada edes linnun tai oravan perästä...

Treenilöisii; agia ja tokoa

Maanantaina aamusella Löytynmäellä tokoa uudessa porokoiraseurassa, kun käytiin Jonnan kanssa treenaamassa. Myrtti aloitti ruudulla, jossa palkka valmiina. Hyvin meni. Jonna vei muutaman kerran namia, kun Myr ei nähnyt. Eipä ongelmia :) Nyt varmaan pitäisi aloitella ruudun loppuosan tekeminen erikseen. Saisi joskus liikkeen valmiiksikin. :) Tehtiin häiriökakeja, olin lähellä eikä ollut ongelmia. Avoimen hyppyä, Myrtille pitäisi tehdä paljon käskytystreeniä. Se herkästi tekee omatoimisesti, kun kuuluu "käsky". Sama kävi luoksetulossa. Jonna sitten palkkasi Myrtin luoksetulossa taakse, kun kesti paikallaan. Loppuun noutojuttuja, johon tuli hyviä uusia vinkkejä. Kiitos vaan Jonnalle! Ehkä Myrtin noudossa huomaa sen, että joku nimeltä mainitsematon inhoaa pitotreenejä ja on vaan kiire saada kapula pois. Jostain kumman syystä Myrtillä on yhtä kiire ;)

Jaava pääsi puuhastelemaan tunnarin kanssa. Eka taisi olla ok, sitten alkoi tulemaan vähän virheitä. Se nappasi väärän, mutta vaihtoi omaan. Olisi ehkä pitänyt tehdä vain se yksi toisto, sillä jossain vaiheessa Jaava meinasi alkaa pelaamaan kapuloilla. Loppuun kuitenkin ihan ok suoritus, ei maistellut vääriä. Vähän voittajan kaukoja ja loppuun oman etsiminen heinikosta. Voi olla, että Jaava ei kuitenkaan tule koskaan korkkaamaan voittajaluokkaa. Se ei mielellään katso ylöspäin eli seuraaminen tuntuu inhottavalle. Se kyllä seuraa, mutta ei sillein kuin pienet jaavat normisti seuraa. Katsellaan mihin suuntaan tuo sen terveys menee, mutta pääasia että sillä olisi mahdollisimman mukavat eläkepäivät.

Mette Myttynen aloitti ruudulla, jossa namikippo. Eipä ongelmia. Tehtiin vähän liikkeestä seisomisen/luoksetulon stopin alkeita, namista luopumista, istumisia, maahanmenoja ja jotain hömppää. Meme oli koko treenin hiljaa! JEEEEEE :)

Tiistaina olikin vuorossa Metskun agilityt. Mette tiesi heti minne tultiin ja huuuuuto alkoi nopeasti. Voi kakrua. No, huutakoon. Voin ostaa itselle ja treeniryhmäläisille vaikka korvatulppia.. Nyt vaan yritetään pitää sen motivaatio ja vire ylhäällä, joten joudutaan kestämään huutoa. Kaikkea ei voi saada :P Mette teki putkia, siivekkeillä takaakiertoja ja pyörityksiä. Puomin alastuloa hihnassa, edelleen meinaa tarjota 2onn2off-asentoa mua kohti. Loppuun hyvät toistot, oli ihan suorassa! Nyt pitäisi muistaa liittää käskysana.. Jos sitten ensi kerralla ;) Mutta Mette oli kyllä oikein tsäpäkkänä treeneissä. :)

Agia, mätsäreitä, muuttoa, tokoa..

Kiirettä pitää, mutta nopeasti päivitystä tähän väliin. Me ollaan tää viikko muutettu, siivottu (uusi kämppä oli ihan karmivassa kunnossa........) ja vähän on ehditty siinä lomassa treenaamaankin. Tiistaina käytiin agissa, Mette oli taas niin Mette. Tehtiin takaakiertoja ja välistä vetoja siivekkeillä. Kokeiltiin minirengasta, putkia ja kontaktia. Keskiviikkona Mette pyörähteli mätsärissä, esiintyi ja käyttäytyi kivasti! Sai sinisen eikä sijoittunut. Lauantaina sitten illasta tottista Lauran ja Ainon kanssa Löytynmäellä. Jaava teki perusasentoa, kakeja ja tunnaria. Se ei kunnolla nosta katsetta seuraamisessa, oisko selkä vielä kuitenkin vähän kipeä?? Myrtti teki vähän kaikkia avoimen juttuja. Olin vähän tyhmä ja menin kentälle ilman minkäänlaista suunnitelmaa. No, ehkä siitä ei haittaakaan ollut.. Mette teki myös vähän sekalaista settiä, perusasentoa/seuraamista, istumisia, maahanmenoja, stoppeja, kiertoja.. Josko nyt tällä viikolla ehtisi jo enemmän koirien kanssa puuhastelemaan, ne on olleet nyt vähemmällä lenkityksellä ja aktivoimisella (kaikki vapaa aika mennyt siivoamiseen, plääh!). Tyypit on kotiutuneet ilman ongelmaa. Eipä noilla yleensä uusissa paikoissa kyllä ole ongelmia ollutkaan :) Hienot tytsät!

Metestä Valliuksen Tarun ottamat kuvat viikko sitten. Ikää siis se 7kk ja vähän päälle :)

 

Mikkelin näyttely 13.8

Mette käväisi eilen toisen kerran näyttelyssä. Tuomarina toimi Arvi Ellmen ja pentuluokkaan oli ilmoitettu ainoastaan Mette. Mette oli lungisti näyttelypaikalla ja osasi olla kehässä huomattavasti paremmin kuin keskiviikkona mätsärissä. Nyt jopa oltiin hetki seisomassa ;) Onneksi tuomari arvosteli suurimmaksi osaksi liikkeessä.

"Mittasuhteet ok, kevytrunkoinen narttu. Oikealinjainen, kevyt pää. Hyvä selkä, hyvät raajat, takaraajat ulkokierteiset. Pentuturkki, väritys musta vaaleinmerkein. Luonne miellyttävä" Rodunomainen lähestyttäessä. PEK1

Rummukaisen Minna nappasi ihanat kuvat Metestä. Kiitos! :)

Metellä oli oikein mukava näyttelypäivä, kun seurana oli ihana Noita (Omituinen Källeröinen). Tytöt olivat heti kavereita ja kuuntelivat tylsistyneinä iihmisten jutustelua! ;)

Liitelyä ja misseilyä

Tiistaina Mette vei Myrtin agitreenipaikan ;). Mette sai tehdä pentujuttuja, suoraa ja mutkaputkea, pussia, muuria, siivekkeiden välistä juoksemista (eteenmenoa) ja siivekkeiden kiertoa. Testattiin vähän puomin alastuloa ja se oli siinä. Mette oli pätevä! Vauhtia, motivaatiota ja intoa riitti. Mette myös ajattelee mitä tekee ja nopeasti hoksasi juttuja. Ja ihme kyllä, alkuräkytyksen jälkeen hiljeni :) Pussin meni jo kangas ihan alhaalla, ekalla kerralla pidettiin vähän pussin suuta ylhäällä. Eipä siinäkään mitään ongelmia.

Myrtti joutui tyytymään tokojuttuihin. Tehtiin liikkeestä maahanmenoa ja noutoa. Sain Myrtin istumaan paikallaan ja pitämään kapulaa. Eipä piiloblondi ole tajunnut vain sanoa, että "odota"..... Annoin siis Myrtille kapulan ja sanoin odota, no Myrttihän odotti. Oon vaihteeksi miettinyt asioita liian monimutkaisesti :D

Keskiviikkoiltana oli Jokimaan raviradalla match show. Kerrankin satuin olemaan aamuvuorossa, joten suuntasin illaksi Jokimaalle. Metelle teki tosi hyvää olla pitkästä aikaa koiratapahtumassa, huomasi ettei olla aikoihin oltu.. Alkuun vähän hössötti, mutta rauhottui nopeasti. Pääsi sitten vähän leikkimään porokoiranpentu Jästin ja lapinkoiranpentujen Muhkun ja Nellan kanssa. Meten leikkikavereihin liittyi vielä ainakin valkoinen paimenkoira ja jo ennestään tuttu australianpaimenkoira. Leikkihetkien jälkeen keskittyminen olikin jossain ihan muualla.. Kehässä Mette tarjosi hanakasti maahanmenoa ja istumista + peruuttamista. Juoksuosuus meni ihan hyvin, mutta seisomista ei oikein nähty :D Pitää vissiin opettaa sille se ennen lauantaita ;)