Poropaimennuksen kuvia

Kun on niin vähän ollut viime aikoina näitä kuvapäivityksiä, niin tässä vielä Meten paimennuskuvia. Kiitos Outi ja Minna!

Siirtyminen isosta aidasta pienempään

Jarrut toimi

Porot tahtoisi jo kirnuun

Hups keikkaa!

(c) Minna Rinne

Päijänteellinen pystykorvia

Milloinkohan viimeiksi olisi tullut käytyä vapaavuorolla aksaamassa? Tänään ei ollut muita suunnitelmia + keli oli upea, joten mentiin pystykorvakokoonpanolla treenimään ja lenkkeilemään Päijänteelle.

Mette teki monta pientä settiä. Ekassa setissä palloleikkiä + kepit pallopalkalla. Mette kävi myös leiskauttamassa parit hypyt pallonsa kanssa. Tokassa setissä hyppytekniikkaa: perussarja. Tämä meni hyvin. Kolmannessa setissä hyppytekniikkaa: kasvava sarja. Ekalla yrityksellä teki mini laukka-askeleen ennen vikaa rimaa. Muilla toistoilla ei ongelmia. Tehtiin myös keppejä ilman etupalkkaa... Ei ihan meinannut alkuun onnistua, mutta parin ekan toiston jälkeen näytti paremmalle. Viimeisessä setissä kepit + 2 hyppyä, tokan hypyn takana palkka valmiina (ei nähnyt palkan laittoa). Nyt löytyi kepeille oikea asenne ja näytti hyvälle. Siihen oli hyvä lopettaa :) Jatkossa vaan keppien etupalkka seuraavan/seuraavien esteen taakse, niin eiköhän se tästä..

Myrtti teki myös vähän perussarjaa ja keppejä. Myrtti hyppäsi kaksi vikaa rimaa yhdellä loikalla, mutta targettia siirtämällä lähemmäksi rimaa löytyi oikea tekniikka. Ekassa setissä kepit meni mallikkaasti, tokassa setissä aloitti miten sattuu ja jätti kesken. Myrtti oli kyllä hurjan onnellinen, kun pääsi treenaamaan.

Jaavakin oli treeneissä mukana ja tehtiin tunnaria. Alkuun ei keskittynyt niin yhtään, ei yhtään.. Reteesti painatti kapuloille, viskoi vääriä ihan urakalla ja yritti moneen otteeseen vielä palauttaa väärää. Toisella yrityksellä ei myöskään keskittynyt, vaan sama meininki jatkui. Tässä välissä vähän pientä puhuttelua ja kolmannella kerralla tosi hyvä haistelu ja keskittyminen. Voi Jaaavaa... Sille ei kyllä treenaamattomuus sovi yhtään.

Alla kuvasatoa, kun Päijänne täyttyi pystykorvista. Kiitos Laura treeni- ja lenkkiseurasta!

Mette, Jaava, Myrtti, Tara, Arvi ja Suri

Koko porukka

Ihana Arvi-setä, joka on sukua Myrtille ja Metelle

Pystykorvaleikkiä

..kunnes poliisi saapui paikalle

Jaava

Mette ja Jaava

Lenkin vanhin, Tara 11v, jossa ei ikä näy!

Myrtti

Teineillä oli omat juttunsa

Reissukuvia

Ehdinpäs pikaisesti selaamaan osan reissukuvista, joita tuli räpsittyä "ihan muutama".

Reippaat reissukoirat Pyhäjärven jäällä

Mette

Sininen hetki

Mette ja Pyhätunturi

Hiihtokoirat tauolla Koparassa

20km hiihtoa takana, oli vissiin vähän rankkaa vetää kivirekeä perässä!

Toisena päivänä hiihdettiinkin lumisateessa

Sekalaisia kuvia Pyhäjärven jäältä

Poropaimennus 1.-3.3 Tanhua

Vietimme viikon Pyhällä ja lomaviikko huipentui Porokoirakerhon poropaimennustapahtumaan Tanhualla. Tuttuun tapaan perjantai ja sunnuntai olivat testipäiviä ja lauantaina oli kilpailu. Olin ilmoittanut kilpailuun Myrtin ja Meten, mutta arpaonni suosi Metteä. Päätin jättää Jaavan ja Myrtin Mikkeliin vanhemmilleni hoitoon, jotta Mette joutuisi joskus vähän tulemaan toimeen omillaan. Jaavalla ja Myrtillä olikin ollut varsin leppoisa viikko; jäälenkkejä ja ruoan kyttäystä.

Perjantaina oltiin aidalla katsomassa testejä. Illalla olikin aihetta juhlaan, kun matkaseurueeseen niitettiin kunniaa. Lauran Suri paimensi kuin vanhatekijä ja sai kunniapalkinnon. Surin työskentelyä oli ihana katsella, niin hienoa toimintaa nuorelta koiralta! Testejä on kyllä kiva seurata, kun koskaan ei tiedä kuinka koira reagoi ja toimii (suurin osa koirista näkee poroja ensimmäistä kertaa elämässään). Testipäivän jälkeen suuntasimme Marjon, Hertan, Lauran ja koiralauman kanssa lenkille mahtaviin maisemiin auringon laskiessa. Niin kaunista, niin kaunista :)

Meidän porukka: Tonttu, Mette, Suri ja Rasa (c)LauraO

Lauantaiaamuna lämpömittarin lukemat aiheuttivat vähän hilpeyttä; -27 astetta. Rakas toitsuni päätti, että turhan kylmä ja päätti olla käynnistymättä. Onneksi lappalaiskoiraharrastajat on niin mukavaa väkeä, että saatiin kyyti aidalle ja koiratkin saivat viettää odotusajat autossa. Saimme myös kaapelit lainaan ja illalla auton käyntiin. Suuret Kiitokset asianosaisille!

Tänäkin vuonna kilpailussa oli kaksi aitaa. Isompi aita, josta porot täytyi saada pienempään aitaan ja pienestä aidasta kirnuun. Itse sain odottaa suoritusvuoroa lähes koko päivän, sillä urokset menevät ensimmäisenä ja tietysti Mette oli vuorossa viimeisten joukossa. Olin täysin varma, että Mette tekee viime vuotiset ja viilettää tuhatta ja sataa, korvien ollessa vain koristeena. Ensimmäisen yllätyksen koin jo heti aitaan mennessä, sillä Mette vain katseli rauhassa poroja ja käveli rentona tuomareiden luokse (missä se takajaloilla kävelevä kiljukaula oli??). Suurimman yllätyksen koin, kun sain luvan lähettää Meten paimentamaan. Mette otti pari askelta ja meni syömään poronkakkaa?!?! WHAT?! Mun piti oikein innostaa, jotta Mette lähti paimennushommiin. Mette työskenteli huomattavasti rauhallisemmin ja järkevämmin kuin osasin odottaa. Pari kertaa se viiletti keskelle tokkaa, mutta laittoi jarrut päälle ja odotti, että taakse jääneet porot olivat edellä ennen kuin lähti perään. Tokka pysyikin kivasti kasassa, vaikka vauhtia oli ihan riittävästi ja välillä meinasi mennä liian lähelle. Ja mikä ihaninta, Mette tuli kutsuttaessa!! Isosta aidasta siirryimme _irrallaan_ pienempään aitaan Meten kävellessä rentona (ja syöden poronkakkaa) eikä se edes yrittänyt karata porojen perään ilman lupaa. Pienemmässä aidassa lähti hyvin ekasta käskystä paimentamaan ja kuunteli kivasti. Kutsun jälkeen se oli ihan rentona eikä edes pyrkinyt takaisin porojen luokse. Kuitenkin lähetyksellä lähti heti ja itsevarmasti. Saatiin porot kirnuun ja Mette tuli kiltisti luokse. Olin niin tyytyväinen Meten suoritukseen ja siihen, että me oltiin aidassa _yhdessä_!!

Sunnuntaina ei maltettu jäädä katsomaan testejä, sillä pitkä kotimatka painoi päälle ja maanantainen työpäivä.. Kiitokset mahtavasta viikonlopusta järjestäjille ja majoitus/aitaseuralle! Ensi vuonna on taas päästävä uudelleen ja sitten se onkin Myrtin vuoro päästä aitaan.

Meten arvostelut ja tokan aidan video

Ensimmäinen, iso aita (pisteytys 1=välttävä... 5=erinomainen)

A) Ohjaaja ajaa koiran avulla pienen porotokan aitauksesta toiseen, kilpailuluokka
1. Koiran hallittavuus ennen ajokäskyä 4
2. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen 2 - järki puuttui
3. Ajotapa jahtaava - paimentava 3
4. Haukun taajuus ja laatu 2 -kimeä
5. Etäisyys poroista; liian lähellä - tokan hajoamisen vaara suuri; etäisyys sopiva - mahdollisuus ajaa laumana 2 -meinasi jäädä jalkoihin
6. Koiran hallittavuus ajon aikana 3
7. Ajon lopettaminen käskystä 1 -ohjaaja pysäytti liian varhain
8. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus 4

B) Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta
9. Ohjaajan ja koiran yhteistyö 3
10. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus 2 -parani loppuakohden
11. Koiran fyysinen kunto: hyvä, tyydyttävä, huono
yhteensä 44p

Toinen, pienempi aita (pisteytys 1=välttävä... 5=erinomainen)

A) Ohjaaja ajaa koiran avulla pienen porotokan aitauksesta toiseen, kilpailuluokka
1. Koiran hallittavuus ennen ajokäskyä 3
2. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen 1
3. Ajotapa jahtaava - paimentava 1
4. Haukun taajuus ja laatu 2
5. Etäisyys poroista; liian lähellä - tokan hajoamisen vaara suuri; etäisyys sopiva - mahdollisuus ajaa laumana 2 -lähellä!
6. Koiran hallittavuus ajon aikana 2
7. Ajon lopettaminen käskystä 2 -useasta
8. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus 1

B) Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta
9. Ohjaajan ja koiran yhteistyö 3
10. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus 3 -teki yksin
11. Koiran fyysinen kunto: hyvä, tyydyttävä, huono
yhteensä 36p

Erityishuomioita (aita2): kiivas jahtaava ajo, vauhtia, haukku reipas