Puolet vuodesta kulunut

Nyt on suunnilleen puolet vuodesta 2007 kulunut, niin täytyy katsoa ollaanko saatu mitään suunnitelmista tehtyä. Tällaisen listan vuoden alussa tein:

Jaava

Toko:
*Onnistunut motivointi, jotta ei keitä yli tai motivaatio jää liian alhaiseksi
*Jos intoa riittää, niin voisi yrittää saada ne 2 ykköstä lisää -> TK2
*Ylempien luokkien liikkeitä, jottei kyllästytä
*Hauskaa yhdessä opettelemista ja puuhailua

Agi:
*Agin harrastaminen riippuu siitä, onko Jaavan jalassa oikeasti jotain vialla vaiko kuvittelenko vain
*Eka nolla kolmosluokasta ja jos ne tulokset pysyis siellä alle kympissä.. (eikä 15-25 niinku tänä vuonna)
*Keppitreeniä samaten ku kontakteja
*Agirotua voisi lähteä katsomaan - telttareissu!

Muut:
*Pari näyttelyä
*Silmätarkki
*Jos sinne hakumetsään joskus eksyisi / pelastuskoirapuuhia
*Erkkareita ja kesäleiri
*Vaellus (ainakin joku viikonloppureissu!)

Musti

*Viettää ansaittuja eläkepäiviä ja pysyä terveenä
*Mielenvirkistykseksi temppujen opettelua ja joskus matalilla esteillä agia
*Kesäleiri on Mustin kesän kohokohta ja jos sinne vaeltamaan lähdettäisiin

Tiina

*Päästä ylioppilaaksi ja päästä jonnekin opiskelemaan
*Saada kesätöitä ja muuttaa pois kotoa
*Pienenpieni koiranpentu
*Vaellus

Tuotatuota.. Mun omat suunnitelmat on aika hyvin täyttyneet, mutta koirien ei nyt kauheasti (kiireinen syksy nähtävästi tulossa!). Molemmat on silmätarkattu ja erkkareissa on käyty. Kesäleiri jäi tänä vuonna väliin, sillä kesätyöt esti leirille menemisen. Agirodussa oltiin, mutta muuten ei oikein olla agia tehty. Vähän silloin tällöin ja tottista varmaan vielä vähemmän ;). Musti on aika hyvin pysynyt tavoitteissaan. Nyt ei ole enää niin paljoa ontunut kuin mitä viikonloppuna, eli ehkä se törmäys menee vain levolla ja kipulääkkeillä ohi. Toivotaan ainakin.. Mutta koska Musti ei ole päässyt säikäyttelemään, niin Jaava piti siitä sitten huolen. Mutta nyt pitää alkaa Jaavan kaa treenaamaan tottista, ainakin yksi ykkönen on saatava ja sitten ens vuonna se toinen TK2:sta varten.

Törmäyskurssilla

Olin pe-la töissä niin, että tulin illalla/yöllä kotiin ja menin aamuun (lauantaina ihana 11 tunnin työpäivä). Tänä aamuna sitten lähdettiin aikaisin aamulla Lammille erkkariin ja jopa selvittiin ilman Mustin yrjöilyä. Äsken sitten ihmettelin äitille, että miten tuo Musti ontuu, kun eihän se ole aikoihin ontunut. Äiti sitten kertoi, että oli heitellyt Jaavalle paria palloa ja Musti oli päättänyt lähteä juoksemaan toiselle pallolle ja mitäs siitä seurasi muutakaan kuin törmäys. Jaava oli ulissut hirveästi ja siitä oli tullut kolmijalkainen. Musti oli ollut ihan normaali, mutta se nyt ei ikinä näytäkään kipuaan. Hetken päästä Jaava oli ollut jo aivan normaali ja kävellyt normaalisti. Mutta tietenkin minun tuurillani molempien oikeat olkanivelet kopsahtivat törmäyksessä yhteen.. Nyt Musti sitten ontuu leikattua jalkaansa ja Jaavallahan oikea olkanivel oli sitä vasempaa löysempi. Juuri tätä minun tuuria.

Erkkarikin tuli käyttää hyödyksi ja vähän tottisteltiin. Jaava teki ihan ok seuraamista, mä vaan haluisin siihen vähän enemmän semmosta intoa. Mutta ehkä jätän sen pois, koska vähän nolotti siellä Pieksämäen tokokokeessa, kun Neiti pisti seuraamiset ihan ranttaliksi. Eli ehkä oon kuitenkin siihen ihan tyytyväinen.  Huomaa, että osaan melkein päättää mitä haluan ;D. Kaukoissa palkkasin joka asennon jälkeen ja yksi istumaannousu oli huono. Miksi se nyt tajusi sen, että sitä peppua voi nostaa, kun ei aiemmin ole sitä nostellut. Liikkeestä maahan oli hyvä ja suora luoksetulo myös. Mustikin sai tehdä vähän juttuja, mutta se nyt menee vaan aina maahan sanoi sitten "Musti", "sivu", "seuraa".. Eli vähän vaan tehtiin jotain pientä ja temppuja. Mutta kaikista suurimman yllätyksen aiheutti tänään meidän harmaahapsi Musti!! Huomaa, että siitä alkaa tulemaan vanha. Siis se ei ole koskaan nukkunut missään näyttelyissä/mätsäreissä. Se on kyllä maannut, mutta silmät auki/pää pystyssä. Tänään Herra sitten päätti ottaa Jaavasta mallia ja käydä kyljelleen nukkumaan. Siis meidän Musti!! Ei oo totta. "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastutta pientä kulkijaa.."

Jaavalla on jälleen korvat

Thodii, nyt Jaava on taas löytänyt korvansa. Keväällähän mulla meni hermot, kun Neiti lähti esim. jäniksen perään eikä pysähtynyt käskystä (nuorempana pysähtyi). Olin antanut Jaavan esim. pyrähtää lintujen perään, sillä se kuitenkin pysähtyi käskystä, mutta keväällä alkoi "lievää" kuuroutta esiintymään. Niinpä otin tiukan linjan, että _mitään_ ei jahdata. Nyt ei olla jäniksiä nähty, mutta lintujen perään meinatessaan pyrähtää pysähtyy kuullessaan tiukan "HEI"-käskyn. Tänään eksyttiin johonkin lintujen yhdyskuntaan, kun suunnilleen joka puskasta lähti lintu lentoon.. Mutta eipäs tyttönen lähtenytkään jahtaamaan. Pitää vaan nyt saada tuosta tosi varma ja toivoa, ettei ennen sitä nähdä jäniksiä kuin korkeintaan hihnassa.. Oikeastaan noi korvat löytyivät sen jälkeen, kun Jaava (ja Musti) lähti oravan perään ja vaikka huusin, niin korvat oli off-asennossa ja pyrki kiipeämään puuhun oravan perässä. Juoksin mahdollisimman kovaäänisesti ja "pelottavan näköisesti" samalla huutaen perkelettä -> ei reaktiota. Lähes kohdalla ollessani Jaava vilkaisi, että o-ou.. Nappasin sitä poskivilloista kiinni ja kerroin matalalla äänellä, että tämä EI ole sallittua. Orava unohtui heti ja Jaava tepsutteli kiltisti mun kanssa ja silmiin napottaen pois.

Kuvia

2viikkoa ja päivä

Hyppytreeniä

Käytiin agihallilla vähän ottamassa keppejä, kontakteja ja jumppasarjoja. Aloitettiin keinulla, johon tulisi saada paljon vauhtia lisää. Tämän jälkeen puomia ja Aata, molemmat ihan ok. Vielä keppejä, joihin haluisin vauhtia lisää. Ja sitten sitä hyppytreeniä. Laitoin neljä estettä neljän metrin välein ja vaihtelin rimojen korkeutta (65-45cm). Pahin oli, kun kolme tapissa olevaa rimaa oli peräkkäin, näissä keskimmäisessä tuli "outo" hyppy. Eli jotenkin nitkahti tms. Muuten meni ihan ok.

Anna tuli kera Hallin ja Natan, joten vielä sitten tein Natan kanssa pikkusen rataa. Ihan hyvin meni :). Ja pienen tauon jälkeen Jaava sai tehdä vähän samaa rataa, joka koostui medihypyistä, kontakteista ja kepeistä. Yksittäisenä esteenä otin taas keinua ja autoin reilusti. Pidin siis keinun ilmassa ja namilla houkuttelin Jaavan aivan keinun päähän, missä paljon palkkaa ja namia. Ehkä se siitä.. Ja vielä loppuun jumppasarjaa, nyt oli kaikki Jaavan hypyt normaaleja. Jälleen siis 4m väliä ja 4 estettä.

Agirotu 6.-8.7

Nyt on sateinen, mutta erittäin mukava Agirotu-viikonloppu takana! Perjantaina pakkasimme auton kirjaimellisesti täyteen ja starttasimme kohti Vöyriä. Lauantaina sitten pääsimme tositoimiin, kun Hanna starttasi Titin kanssa aamulla. Titin meno oli mukavan vauhdikasta, mutta pari virhettä parivaljakolle tuli. Seuraavana vuorossa oli jälleen Titi, jonka rataa en valitettavasti nähnyt, sillä olin itse pähkäilemässä miten suhteellisen haastava kolmosten rata kannattaisi mennä. Lämmittelyesteillä Jaava alitti tiukissa käännöksissä rimoja ja mieli ei ollut ennen rataantutustumista kamalan korkealla.. Rataantutustumisessa olin ihan pihalla, en muistanut rataa ollenkaan! Koko ajan vaan mentiin yhteen tiettyyn putkeen eri tavoin ja olin ihan hukassa. 5 minuuttia kului kyllä aivan liian nopeasti. Eikun äkkiä hakemaan koira autosta ja katsomaan ja kertaamaan rataa. Mietinpä siinä ennen radalle menoa, että jos Jaava tulee ekan riman ali, niin kävelen samantien radalta pois. Onneksi näin ei käynyt! Jaava kera huonon hyppytekniikkansa ei alittanut yhtäkään rimaa. Okseria pelkäsin, mutta siinä ei käynyt mitenkään vaan sen jälkeisen esteen rima tipahti. Mutta voiko ihminen olla iloisempi radan jälkeen, jolta kaikenlisäksi tuli vielä suhteellisen paljon (3,84s) yliaikaa?? Ei voi. Olin niiiin iloinen!! Uskoisin, että ilman riman alitus-pelkoa Jaavan aika olisi ollut parempi. Nyt mun täytyi varmistaa jokainen hyppy ja myös keinu oli hidas. KIITOS Sarille neuvoista ja harjoitusohjeista. Ehkä se tästä tai sitten ei, mutta onpahan sitten ainakin yritetty!! Jos en Jaavan hyppytekniikkaa saa paremmaksi, saa kisat ja aktiivitreenaaminen jäädä. En halua kuitenkaan rikkoa nuorta koiraa.

Sunnuntaina sitten aamun aloitti Jaava. Jaava juoksikin sunnuntaina suunnitelmista poiketen kaksi rataa (möllimaxit ja kilpailevat medit). Möllien rata oli ihan tositosi helppo, mutta niin vain siinä kävi, että Jaavalle rapsahti sieltä vitonen (Eh, mikä kolmosluokan koira...). Medien rata oli myös pelkkää juoksemista ja sielläkin sössittiin... Kielto ja A:n alastulokontakti (!!!!). Ei sitten sujunut oikein meillä.. Viimein viiden aikaan pääsin vielä yhteen rataan tutustumaan, sillä Natan joukkue kilpailevissa makseissa oli lähes viimeinen maksijoukkue. Nata teki ihan näpsäkästi hommia ja ainoastaan minun kämmi keppien aloituksessa koitui virheeksi. Muuten Natan meno ainakin tuntui hyvälle :). Sitten pääsin selvittämään sitä, että miksi möllimaksijoukkueen tulokset oli päin peetä ja onneksi saatiin tulokset oikaistua. Minkäköhän verran on muuten tuloksissa virheitä?? Mutta pitkän päivän kruunasi Sarin ja Pojun, Anna-Leenan ja Uulan, Miitan ja Alvarin sekä Heinin ja Neten HOPEA kilpailevissa makseissa!!! Edelle meni ainoastaan bortsujoukkue. Aivan mielettömän hienoa!! Onnea koko joukkueelle, kun piditte piharakkien mainetta yllä!!! 

Jänskää!

Kolme päivää töitä ja sitten päästään lähtemään Vöyrille! Oon kaikkina kolmena päivänä vielä iltavuorossa, eli menen vasta viiteen.. Pitäisi vielä viime hetken shoppailut tehdä ja on tässä muutakin jännittämistä.. Tänään, tänään!