Jaavalla on jälleen korvat

Thodii, nyt Jaava on taas löytänyt korvansa. Keväällähän mulla meni hermot, kun Neiti lähti esim. jäniksen perään eikä pysähtynyt käskystä (nuorempana pysähtyi). Olin antanut Jaavan esim. pyrähtää lintujen perään, sillä se kuitenkin pysähtyi käskystä, mutta keväällä alkoi "lievää" kuuroutta esiintymään. Niinpä otin tiukan linjan, että _mitään_ ei jahdata. Nyt ei olla jäniksiä nähty, mutta lintujen perään meinatessaan pyrähtää pysähtyy kuullessaan tiukan "HEI"-käskyn. Tänään eksyttiin johonkin lintujen yhdyskuntaan, kun suunnilleen joka puskasta lähti lintu lentoon.. Mutta eipäs tyttönen lähtenytkään jahtaamaan. Pitää vaan nyt saada tuosta tosi varma ja toivoa, ettei ennen sitä nähdä jäniksiä kuin korkeintaan hihnassa.. Oikeastaan noi korvat löytyivät sen jälkeen, kun Jaava (ja Musti) lähti oravan perään ja vaikka huusin, niin korvat oli off-asennossa ja pyrki kiipeämään puuhun oravan perässä. Juoksin mahdollisimman kovaäänisesti ja "pelottavan näköisesti" samalla huutaen perkelettä -> ei reaktiota. Lähes kohdalla ollessani Jaava vilkaisi, että o-ou.. Nappasin sitä poskivilloista kiinni ja kerroin matalalla äänellä, että tämä EI ole sallittua. Orava unohtui heti ja Jaava tepsutteli kiltisti mun kanssa ja silmiin napottaen pois.