Agirotu 6.-8.7

Nyt on sateinen, mutta erittäin mukava Agirotu-viikonloppu takana! Perjantaina pakkasimme auton kirjaimellisesti täyteen ja starttasimme kohti Vöyriä. Lauantaina sitten pääsimme tositoimiin, kun Hanna starttasi Titin kanssa aamulla. Titin meno oli mukavan vauhdikasta, mutta pari virhettä parivaljakolle tuli. Seuraavana vuorossa oli jälleen Titi, jonka rataa en valitettavasti nähnyt, sillä olin itse pähkäilemässä miten suhteellisen haastava kolmosten rata kannattaisi mennä. Lämmittelyesteillä Jaava alitti tiukissa käännöksissä rimoja ja mieli ei ollut ennen rataantutustumista kamalan korkealla.. Rataantutustumisessa olin ihan pihalla, en muistanut rataa ollenkaan! Koko ajan vaan mentiin yhteen tiettyyn putkeen eri tavoin ja olin ihan hukassa. 5 minuuttia kului kyllä aivan liian nopeasti. Eikun äkkiä hakemaan koira autosta ja katsomaan ja kertaamaan rataa. Mietinpä siinä ennen radalle menoa, että jos Jaava tulee ekan riman ali, niin kävelen samantien radalta pois. Onneksi näin ei käynyt! Jaava kera huonon hyppytekniikkansa ei alittanut yhtäkään rimaa. Okseria pelkäsin, mutta siinä ei käynyt mitenkään vaan sen jälkeisen esteen rima tipahti. Mutta voiko ihminen olla iloisempi radan jälkeen, jolta kaikenlisäksi tuli vielä suhteellisen paljon (3,84s) yliaikaa?? Ei voi. Olin niiiin iloinen!! Uskoisin, että ilman riman alitus-pelkoa Jaavan aika olisi ollut parempi. Nyt mun täytyi varmistaa jokainen hyppy ja myös keinu oli hidas. KIITOS Sarille neuvoista ja harjoitusohjeista. Ehkä se tästä tai sitten ei, mutta onpahan sitten ainakin yritetty!! Jos en Jaavan hyppytekniikkaa saa paremmaksi, saa kisat ja aktiivitreenaaminen jäädä. En halua kuitenkaan rikkoa nuorta koiraa.

Sunnuntaina sitten aamun aloitti Jaava. Jaava juoksikin sunnuntaina suunnitelmista poiketen kaksi rataa (möllimaxit ja kilpailevat medit). Möllien rata oli ihan tositosi helppo, mutta niin vain siinä kävi, että Jaavalle rapsahti sieltä vitonen (Eh, mikä kolmosluokan koira...). Medien rata oli myös pelkkää juoksemista ja sielläkin sössittiin... Kielto ja A:n alastulokontakti (!!!!). Ei sitten sujunut oikein meillä.. Viimein viiden aikaan pääsin vielä yhteen rataan tutustumaan, sillä Natan joukkue kilpailevissa makseissa oli lähes viimeinen maksijoukkue. Nata teki ihan näpsäkästi hommia ja ainoastaan minun kämmi keppien aloituksessa koitui virheeksi. Muuten Natan meno ainakin tuntui hyvälle :). Sitten pääsin selvittämään sitä, että miksi möllimaksijoukkueen tulokset oli päin peetä ja onneksi saatiin tulokset oikaistua. Minkäköhän verran on muuten tuloksissa virheitä?? Mutta pitkän päivän kruunasi Sarin ja Pojun, Anna-Leenan ja Uulan, Miitan ja Alvarin sekä Heinin ja Neten HOPEA kilpailevissa makseissa!!! Edelle meni ainoastaan bortsujoukkue. Aivan mielettömän hienoa!! Onnea koko joukkueelle, kun piditte piharakkien mainetta yllä!!!