Kylläpä mun käy sääliksi Myrttiä. Se on ollut niin vaisu, että mittasin jo siltä lämmötkin. Mutta kaipa silläkin on totuttelemista, kun Iso pomo on poissa. Onhan se ollut aina Jaavan kanssa ja Jaava on hoidellut kaikki tilanteet. Mette on ollut sisällä omissa oloissaan, mutta ulkona ihan reipas. Tänään se oli lenkillä ja treeneissä niin vaisu, että pääsi Mettekin lämpöjen mittaukseen. Taitaa nuo pikkutytöt Pomon puuttumisen lisäksi peilata mun omaa mielialaa, kun kummankin lämmöt oli kohdillaan.
Käytiin siis eilen ja tänään vähän treenaamassa, vaikka ei oma motivaatio olekaan kohdillaan. Saipa ainakin muuta ajateltavaa. Ja voin kertoa, että ei jäänyt treeneistä mitään sanottavaa. Paitsi Myrtin ruutu oli hieno!
Ehdottomasti parasta terapiaa on lenkkeillä keväisessä metsässä ja nauttia auringon paisteesta.
 |
| Lenkillä ennen maanantaisia treenejä |
 |
| Samassa paikassa viikkoa aikaisemmin <3 |
Näinhän se on - suru helpottaa mutta kaipaus ja muistot jää. Ihan kuin katselisivat, että yksi puuttuu:( ihanat kuvat
VastaaPoistaVoi tytöt. Aurinko auttaa, haleja <3
VastaaPoista