Voi meidän Mustia..

Musti on kuulemma alkanut ihan hupsuksi tuolla kotona :D. Se ei ole ikinä ollut mikään innokas leikkijä, mutta nyt on juossut kepin perässä kuin Myrtti tai Leimu. Monta kertaa ja innolla.. Se kyllä on vanhetessaan nuortunut koko ajan lisää. Nykyään kun sen kanssa tekee jotain tokojuttuja, niin se ei meinaa nahoissaan pysyä. Nuorempana taas sitä ei voinut vähempää kiinnostaa, mitä se hihnanpää siellä höpötteli. Perjantaina sitten matkataan tyttöjen kanssa Mikkeliin hiihtoloman viettoon. Myrtti ainakin repee liitoksistaan, kun pääsee kotiin. Se aina juoksee kiljuen ympäri asuntoa ja samalla vähän kiusaa Mustia :).

Pikkujuttuja

Ollaan nyt joka päivä tehty kaikenlaista pientä. Molempien kanssa suunnilleen samoja juttuja eli noutoa, perusasentoja, seuraamisia, maahanmenoja, istumisia ja seisomisia. Jaava on myös tehnyt luoksetuloja eri tavoin. Nyt alkaa pysähtyminen olemaan ihan mukava ja napakka. Myrtti sitten on harjoitellut paikallaoloja sekä maaten että istuen. Matkat ja ajat vielä hyvinhyvin lyhyitä, mutta edistystä havaittavissa.

Jaava onnittelee parasta kaveriaan Titiä vauvoistaan!

Hyvä Myrtti!

Myrtti on pienen muistutuksen jälkeen muistanut jälleen, kuinka hihnassa kuljetaan. Nyt sillä on myös ollut korvat on-asennossa, joten ehkä se siitä taas :).

Eilen lenkillä Jaavan kanssa luoksetuloja sekä pysäytyksellä että suorina. Seuraamista ja perusasentoa, liikkeestä seisominen ja vielä kaukoja. Missään ei mitään valittamista! Seuraaminen on nyt ollut yllättävän pitkää ihan mukavaa, katsotaan milloin pakka hajoaa jälleen ;). Myrtti sai samaisella lenkillä tehdä luoksetuloja, istumista ja leikkimistä.

Tänään Jaavan kanssa seuraamista ja maahanmenoja. Myrtin kanssa perusasentoa, "seuraamista" ja paikallaistumista. Hiljaa hyvää tulee :).

Jaava 5v!

Suuret Onnittelut Parhaimmalle Jaava-koiralle!! Niin se aika vaan rientää ja meijjän kakarakin alkaa olla koira parhaassa iässä..

Tästä se kaikki alkoi.. Jaavaa hakemassa ja neitokaisella ikää 10vk.


..ja tällainen siitä tuli (okej, tää on otettu viime keväänä, kun omistaja luki "ahkerasti" yo-kirjotuksiin)

Onko ne lapinkoiria?

Ohhoh, tämä ihmeellinen ja ainutlaatuinen juttu pitää jakaa tännekin ;). Oltiin tyttöjen kanssa lenkillä, kun vastaan käveli nainen, joka katsoi koiria ja kysyi, että: "Onko nämä niitä lapinkoiria?". Naisella ei itsellä ollut koiraa, mutta lapinkoira oli kuulemma lempi rotu :). Ja sitten hän kysyi, että onko nämä vielä pentuja.. Jaava kyllä kaljuuntuu koko ajan lisää ja lisää ja näyttää tällähetkellä varmaan sitten pennulle. Jaavan pantakin alkaa olemaan jo tosi löysä, kun tuossa ennen joulua se oli melkein liiankin tiukka.. No, mitäs se niillä karvoilla näin helmikuussa tekisikään ;). Mutta tosissaan ihmeellisen jutun tästä teki se, että molemmat tunnistettiin lapinkoiriksi!! Yleensä olen taluttanut hirvikoiraa ja karhukoiraa ;)

Pistetäänpä tähän parit sunnuntaiset kuvat, kun kerrankin paistoi aurinko (tosin hetken vain) ja on jopa luntakin. Myrtistä olisi iiiisooo kasa kuvia, jotka menisi uljaisiin lappalaisiin, mutta laitetaan nyt vain yhteiskuvia :).













Lopuksi vielä kuvasarja siitä, kuinka Myrtti haluaa Jaavalta huomiota.

"Kimppuun!!"

"Äkkiä karkuun"

"Hööh"

Myrtti 7kk




Jaava 5v

Tokoa

Huomaa taas, että on pari tenttiä ensi viikolla edessä, kun tulee tehtyä kaikkea muuta kuin luettua ;). Jaavan kanssa avoimen kaukoja eri matkoilta ja palkkasin jokaisesta asennonvaihdosta. Noutoa eri tavoin ja sitä kapulan pyörittelyä esiintyi taas. Tähän siis pitäisi kiinnittää huomiota. Perusasentoa ja liikkeellelähtöjä. Aika hyvin onnistui. Lopuksi naksuttelin vielä kosketusalustaa ja nyt onnistui hyvin. Jaava oli muutenkin ihanan keskittymiskykyinen, eikä alkanut hössöttämään.

Myrtti sai tehdä juttuja noutokapulan kanssa, kosketusalustaa ja vähän treenattiin paikallaistumista. Myrtti vaan toooosii helposti lösähtää maahan heti, kun otan pienenkin askeleen taaksepäin. Lopulta ihan hyviä toistoja saatiin tehtyä.

Myrtti 7kk ja jurputusta

Mein pentuliini täyttää tänään huimat 7kk!! Sen kunniaksi se onkin koko viikonlopun kiristellyt mamman hermoja. Myrtillä on hyvin suuret korvat, jotka eivät aina auta kuulemiseen. Myrtti ei myöskään enää muista, että kuinka hihnassa kävellään. Hajuja on kiva jäädä haistelemaan ja Jaavan tai omassa hihnassa on sikakivaa roikkua. Muutenkin Jaavaa on mukava härkkiä ja välillä on kiva roikkua myös omistajan hanskoissa. Myös Myrtin suuri saalisvietti tulee mukavasti ilmi, kun lumen päällä leijailee joitain kepin palasia, roskia jne. Välillä Myrtti pomppii ja riuhtoo pelkillä takajaloilla, kun olisi niiiin kiva syöksyä kaikkien roskien perään. Neitokainen on myös pissaillut lenkeillä normaalia useammin, eli josko pentupentu suunnitteleekin ensimmäisen juoksun tekemistä?!

Vastahan se oli tällainen.. Pieni ja viaton ;)