perjantai 29. huhtikuuta 2011

Ekat jäljet ja vähän tottista


Lauran kanssa suunnattiin parkkipaikkatokoilemaan. Ensin hommiin Myrtti, teki hihnassa seuraamista + seuraamista irti, jälkimmäisestä palkka. Pari settiä, kun ekan seuraamisen jälkeen jää haaveilemaan. Kyllä se siitä :) Luoksetulo, jossa vähän varasti. Toistolla palkka pysymisestä. Olikohan Myrtin jutut siinä..  Jaava teki lähinnä kaukokäskyistä i-s ja hienosti peruutti! Jes. Jaava oli ihan höpö ja teki ihan mitä sattuu, kun yritin muita asennonvaihtoja. Tarjosi hanakasti seisomista joka väliin. Yritin siis m-i-s. Välillä tuli sivulle jne. Jaava oli pitkästä aikaa sellainen, mitä se oli nuorena tyttönä.. Kierrokset tapissa ja järkeä ei yhtään. Mua vaan nauratti :D. Tehtiin myös tunnari, toi (tuurilla?) oman. Mette peruutteli ja vähän leikki. Se on niin ihana, kun se niin tosissaan ja vakavana tarjoaa tuota peruuttamista.


Tottistelujen jälkeen mentiin jälkipellolle. Kaikille "pentujäljet" eli nami joka askeleella. Oon joskus aikoja sitten tainnut Myrtille ja Jaavalle jotain jälkiä tehdä, mutta hyvin vähän ja varmaan väärin.. Verijälkiä ollaan kyllä tehty enemmänkin tai Myrtti on, kun Jaava ei ymmärrä siitä mitään. Jokainen toimi eri tyylillä ja ihan itsensänäköisesti. :D Jaava teki mun mielestä aika hyvin ja eteni kivasti. Vähän välillä taisi ajautua sivuun tms. mutta ehkä se sallitaan tässä vaiheessa. Jaava lähti heti etenemään jälkeä pitkin, eli joku muistikuva sille on jälkeilystä jäänyt. Mette löysi jäljen alun ja sen jälkeen siirtyi syömään ruohoa. Niinhän ne lehmätkin pellossa tekee.. Joku tovi odottelua ja kas, Mette löysi seuraavan namin. Taisi olla vähän vuorossa ruohon syöntiä, mutta lopulta hienosti hoksasi homman idean ja lähti seuraamaan jälkeä. Mette teki tosi tarkasti ja rauhallisesti ja keskittyi hommaan, kun oli tajunnut idean. Viimeisenä pääsi Myrtti-äiti hommiin ja joku kuvitteli lähtevänsä hakumetsään. Voi sitä intoa mikä Myrtissä oli, kun se autosta pääsi. Kävellessä jälkipaikalle nenä kävi ja ilmavainua yritti ottaa (ja hihna kireällä mentiin, niin kuin ukkojakin mennään etsimään). Jäljen alku löytyi, mutta sitten Myrtti yritti ottaa ilmavainua ja söi ruohoa, piippasi jne. Sattumalta osui seuraavalle namille ja niin sitten ois menty, hihna kireällä ja sata lasissa namien yli ja tultu takaisin syömään takajäljeltä. Kun ei päässytkään enää takajäljeltä syömään, niin johan pysyi nenä maassa. Oppivainen ja ahne kun on ;). Veto oli kova ja mun piti jarruttaa aika lailla. Myrtti on nimittäin toiminnantyttö ja satalasissa aina vain! Lähtihän se Myrtinkin jälki sitten ihan hyvin menemään, kun tajusi homman jujun. Pitää vaan laittaa sille ensi kerralla valjaat, ettei se muutu ihan siniseksi... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti