maanantai 7. tammikuuta 2019

Mette 8v

PikkuMette saavutti eilen veteraani-iän täyttäen 8v! Onneksi miun pentu ei vaikuta veteraanilta, vaikka ikä sanoisi mitä. Suuret Onnittelut Mette, Sissi, Ilpo, Mortti ja Jakke!


lauantai 5. tammikuuta 2019

Joulun aikaa sekä uutta vuotta kuvin



Myrtti 11,5v ja Mette lähes 8v

Mette

Mette

Myrtti

Myrtti

Myrtti

Myrtti

Myrtti

Myrtti

Myrtti

Osa vuodenvaihteen kuvista on Riikan ottamia.

Velmu, Vinka, Metku, Myrtti ja Mette

Metku

Metku

Mette ja äänijänteet

Mette

TÄH? Ai, miäkö muka huudan?

Myrtti

Vinka, Myrtti, Metku ja Velmu

Myrtti, joka ei päässyt umpihangen takia jäälle

Metku, Mette, Velmu ja Vinka

Velmu

Velmu

Velmu

Velmu ja Vinka

Vinka ja Velmu

Vinka


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Myrtti ortopedin luona

Myrtin ontuminen ja epäpuhdasliike eivät menneet levolla ja kipulääkkeellä ohi. Lokakuun viimeinen päivä käytiin röntgenissä, jossa kuvattiin olat, kyynärät, lonkat ja alaselkä. Luusto oli priimaa ja eläinlääkärin mukaan harvinaisen siisti. Ainoastaan oikean olkanivelen nivelrako oli aavistuksen suurempi kuin vasemman, Mahdollisesti joku pehmytkudosvamma. Kotiin viemiseksi saatiin parin viikon tulehduskipulääke ja lepoa. 

Kuvauksesta parin päivän päästä Myrtti oli todella vaisu ja kuumetta olikin 39,8 astetta. Suuntasimme päivystykseen, jossa mitattiin kuumetta saman verran. Kuinka korkealla kuume olisikaan ollut ilman tulehduskipulääkettä.. Myrtistä otettiin verikoe, josta katsottiin tulehdusarvo sekä punkkitaudit. Tulehdusarvo oli 45 ja punkkitautitesti negatiivinen. Lääkäri halusi vielä kuvata oikeanetujalan luusyövän varalta, mutta viitteitä tästä ei ollut. Hänkin sanoi kuvan olevan todella siisti tämän ikäiselle koiralle. Kotiin lähdettiin antibioottikuurin kera. Kontrolliverikoe olisi 10 päivän kuluttua ja tulehduskipulääke jatkui samaan tapaan. Kontrolliverikokeessa tulehdusarvo oli 2. Myrtin vointi oli muuten lähes normaali, mutta ontui edelleen levosta ja kipulääkkeestä huolimatta. Pari päivää Myrtti oli ilman kipulääkettä, mutta 18.11 aloitin gabapentiinin. 

Hetken mietin, että mitä sitä seuraavaksi tekisi.. Lopulta varasin ajan osteopaatille, joka kirjasi hoitoraporttiin näin: "Tasapainotesteissä ei halua ottaa painoa oej. Tärinä kun joutuu sillä seisomaan. Lihastonus pienempi kauttaaltaan oej vs vej. oej selkeä olkanivelen liikerajoite. Kyynärnivel toimii suhteellisen normaalisti, jalan alanivelistä en löydä ongelmaa. Lähentäjät erittäin tiukat, samoin lavan yläkiinnitys rankaan. Mobilisointi laukaisee olkanivelen, mutta hetken päästä tuntuu kuin aloittaisi alusta. Mobilisoinnin jälkeen selkeä ontuma muutama askel, keventää myös seistessä tällä jalalla." 

Näin ollen varasin ajan ortopedille Espoon Evidensia Finnooseen Laura Hakalalle. Tutkimisen jälkeen ortopedi sanoi olevan pari vaihtoehtoa. Toinen olisi pehmytkudossyöpä ja toinen tapaturmainen revähdys tms. Molemmat olkanivelet ultrattiin, eikä mitään syöpään viittaavaa löytynyt. Diagnoosiksi saatiin oikean olan supraspinatusjänteen revähdys. Kuntoutuminen vie pitkän ajan, mutta olen niin onnellinen ettei tällä hetkellä kasvaimeen liittyvää löytynyt <3 Toivotaan, että oireilu eikä lihaskato lisäänny, vaan Myrtti saa viettää terveitä eläkepäiviä!

Myrtti

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Syksyä

Vähäsen syksyn kuulumisia. Oltiin Lahdessa 12.-14.10 ja samalla käytiin Myrtin kanssa Riihimäellä rally-tokon avoimessa luokassa kisaamassa. Ei ollut ihan kartalla ohjaaja eikä koira, joten kotiinviemiseksi oli vain kokemusta. Treenattiin lauantaina että sunnuntaina ja treenit menikin tosi kivasti. Kivaa :) Kiitos Riikalle seurasta ja majoituksesta!


Toissaviikolla huomasin, että Myrtti ontuu silloin tällöin, ei läheskään joka päivä. Viime viikonloppuna se ontui enemmän, joten sunnuntaina annoin kipulääkettä ja tietysti lepoa. Maanantaina oli vuorossa hieroja, joka ei saanut selville mistä ontuminen on johtunut. Ehkä kipulääke vielä vaikutti, koska ontumista ei liikkeessä ollut. Myrtti oli kuitenkin koko viime viikon levossa ja kipulääkkeen lopetin eilen. Katsotaan palaako ontuminen vai ei.

Mette on käynyt treenailemassa rallya ja tokoa. Tai lähinnä oikeaa mielentilaa. Nyt näyttää siltä, että oikealla tiellä ollaan. Epävarmuus lisää ääntä ja varsinkin mun epäjohdonmukaisuus. Yllätys ;) Ihan päivänselviä asioita, mutta miten ihmeessä voi olla niin vaikea toimia oikein. Opetellaan ja katsellaan mihin päästään.

Pari viikkoa sitten saimme suru-uutisen, kun Myrtin ihana Unna-äiti nukkui ikiuneen 15.10 lähes 15-vuoden iässä. Kiitos Unna, olit hieno tyttö! <3 Osanottoni Maijalle ja voimia suuressa surussa.

Unna-äiti, Myrtti-tytär ja Mette-tyttärentytär tammikuussa 2013


En kyllä ole ollut millään tavalla ahkera kuvaaja tänä vuonna, mutta yhtenä syyspäivänä tuli ulkoilutettua kameraa.

Mette lempipuuhassaan myyrästämässä