Harrastukset on niin rentouttavia

Kannattaa lähteä treenaamaan a) väsyneenä ja b) ilman kunnon suunnitelmaa, lopputulemana ajatus vaihtaa koirat postimerkkeihin. Ja kaupan päälle vielä tunne, että on maailman paras koiranomistaja ja -kouluttaja (not) ja huono omatunto, kun on menettänyt hermonsa...

Eilen siis kävin patarilla ottamassa pienet tokot ja Metelle keppi-ilmaisuja. Metelle kokeilin ensimmäistä kertaa myös laittaa ilmaisutreeniin muutakin kuin keppejä. Ekalla oli keppi, lompakko, keppi, kynä ja keppi. Hyvin meni, ainoastaan kynän yli meinasi mennä. Kun ei päässyt, ilmaisi senkin. Toisen jäljen annoin vanheta tokoilujen yli. Se treeni koostui kepistä, kepistä, kynästä, kepistä ja kepistä. Mette teki hyvin. Nämä sujui siis oikein mallikkaasti, hieno Meme.

Jaavan kanssa ruututreeniä ja tää oli se, missä mulla paloi käpy. :( Onneksi Jaava on niin kultainen, että se ei pahemmin itseensä ota. Arvon neiti paukapää kun tarjosi muun muassa kartion hakua ja sitä rataa. Ei pahemmin illalla naurattanut, mutta nyt kyllä tuo jo hymyn huulille. Yhdistetty nouto ja ruutu! :D Ehkä Jaava yritti vaan, ettei tokon niin vakavaa pitäisi olla.. No, hinkattiin sitä ruudun paikkaa ja alkoi pelittää. Väliin luoksaria ja kakeja. Uudelleen ruudun paikkaa, tarjosi taas jotain muuta. Muutamien toistojen jälkeen alkoi taas toimimaan. Tehtiin nouto ja tunnari, nää sujui. Vaihteeksi ruutua ja nyt alkoi näyttämään lupaavalle, mitä nyt Jaava stoppasi etunauhan päälle/taakse. Jaava Myrtin treenin ajaksi autoon ja taas ruutuun. Parani vain. Vielä Metenkin treenin jälkeen ruutua. Nyt näytti hyvälle.

Myrtti aloitti kunnon leikillä, se kyllä leikkii hyvin. Tehtiin lelupalkalla luoksarin stoppia ja sen jälkeen ruutua. Myrtti tarjosi nenätökkäystä kartioon. Ja nenätökkäystä ruutunauhaan. Kävin näyttämässä paikan ja sitten alkoi pelittää. Myrtti on kone! Tehtiin neljästä eri suunnasta ja Myrtin päässä raksutti ja se teki hyvin. Liikkeestä seisomista, jossa tarjosi niin istumista, maahanmenoa kuin seisomista. Plääh. Loppuun seuraamista. Myrtti oli aika liekeissä koko treenin.

Mette aloitti ruutuleikillä. Tämän jälkeen seuraamisen vasempaan käännöksiä. Luoksarin stoppia ja tolpan kiertoa. Tolpan kiertoja ei olla tehty aikoihin ja ei kyllä olisi pitänyt yhdistää toko treeniin. Hauhauhauhauhauhau, sano Meme... Loppuun perusasentoon haku, josta loppupalkat. Vielä käytiin tekemässä se ilmaisutreeni, joka menikin mallikkaasti.

Koska ajattelin maksimoida veetutuksen, tein vielä Myrtille verijäljen. Pituutta ehkä 100-200 metriä ja suora (ajatellen niitä kokeen epäonnistumisia, sehän on molemmissa kokeissa tehnyt kaikki hukat ekalla suoralla). Tänään aamusella se käytiin ajamassa, ehti vanheta 13h. Ja voi Myrtsikki. Ihan loistava motivaatio ja työskentely! Tältä sen olisi viikko sitten kuulunut näyttää.

Agilitiä

Tauko lusittu ja tänään reenattiin Meten kanssa. Ennen treenejä olisin voinut hyvin jättää treenit väliin, väsytti ja motivaatio oli miinuksella. Treenien jälkeen olin lähes naantalin aurinko, agility ON kivaa. Lyhyet ja ytimekkäät treenit sisälsivät puomia ja muutaman erilaisen pienen hyppy-putki pätkän. Maneesin ulkopuolella laitettiin vielä kepit aluille, kun nyt meillä on ikiomat ohjurit. Enkä voi olla kuin tyytyväinen tuohon pieneen rakkiin, se on aika mukava se.

Jaava sai puuhastella ruudun kanssa. Mummeli näytti, että tänään on "mene törpön taakse" -päivä. Mutta alkoihan se pelittää ja tekikin loppuun monia ja monia erinomaisen hyviä paikanhakuja. Alkuun piti vain testata, että josko se olisi tänään jotain muuta.

Myrtti sai testata pihalla olevia keppejä. Alkuun meinasi ehkä usko loppua (mulla siis), kun en muistanut ettei Myrtille voi laittaa etupalkkaa kepeillä. Se kun ei vaan kykene tekemään mitään, kun tajuaa palkan.. Siinä se sitten kepitti ekat neljä keppiä ja jähmettyi. Meinasin ehkä hiiltyä. MUTTA me päästiin tästä yli, naksun avulla. Tovi jos toinenkin seisoskeltiin, mutta sitten Myrde otti pienen askeleen ja naks + palkalle. Johan Myrtin ilme kirkastui ja parin toiston jälkeen kepitti matalana, hyvällä asenteella ja reippaasti loppuun asti, vaikka olikin etupalkka! Olin kyllä ihan varma, ettei se enää ikinä suostu edes katsomaan keppejä päin, kun se meni "anteeksi kun olen olemassa" -moodiin. Hurjan positiivista, että se pääsi siitä yli ja tsemppasi ihan superisti. Ja lopuksi meillä kaikilla oli hurjan mukavaa, Myrtillä jopa nousi kierrokset ja meinasi alkaa varastaa kepeille :D. Ja kotiin tullessa odotti sähköpostissa mukava tieto, mejäkokeeseen käy tiemme mars.

Mejä Iitti 5.8

Mejäkokeiltiin tänään Myrtin kanssa Iitissä. Myrtti lähti hyvin jäljelle, mutta nappasi lähes heti jonkun muun hajun. Koko eka suora sitten mentiin niin, että aina palautuksen jälkeen se meni hetken jäljellä ja lähti sitten itsepäisesti sinne tiettyyn suuntaan . En tiedä, että mikä haju sitä niin veti puoleensa, mutta heti ekalla suoralla siis kolme hukkaa ja tulokseksi AVO0. Harkkamielessä mentiin loppuun ja ekan kulman jälkeen meno alkoi näyttämään normaalille ja loppu jälki sujuikin ilman ongelmia.





"Myrtti lähtee reippaasti jäljelle. Jokin muu kuitenkin kiinnosti Myrttiä tänään huomattavasti enemmän kuin verijälki. Aika nopeasti alun jälkeen Myrtti lähti määrätietoisesti jäljen sivuun, eikä kehoituksista huolimatta palautunut itsenäisesti jäljelle. Palautuksen jälkeen seurasi perään kaksi samanlaista poistumista jäljeltä, joista seurasivat toinen ja kolmas hukka. Mentiin jälki harjoitusmielessä loppuun. Hyvävauhtinen jäljestäjä, jolle harjoitus tuo varmuutta lisää."





Olipahan varsin mukava, joskin vähän rankka viikonloppu. Lauantaina aloiteltiin aamulla kahdeksalta jälkien teolla ja kotona olin takaisin kuuden jälkeen illalla. Reippaana 4 tunnin yöunien jälkeen oltiin koepaikalla takaisin aamulla viiden jälkeen. Tällä kertaa laukauksensietotesti tehtiin haulikolla ja Myrtti starttasi ensimmäisenä seitsämän maissa. Kerrankin oli hyvä tuuri ja opastin kakkosjäljen ja pääsinkin sen samantien vielä purkamaan. Oma urakka oli ohi kymmeneltä :) Siinä sitten tapettiin aikaa ja tulokset taidettiin saada puoli viiden maissa (kun kaikki oli käyneet jäljellä ja tulokset kirjattu). Ja ei kun uudelleen ;)

Reenilöisii

Meinaa loppua vuorokaudesta tunnit kesken, mutta onneksi kesäillat on valoisia :)



Maanantaina tokoiltiin Lauran ja porotyttöjen kanssa jenkkiksellä. Alkuun paikallamakuut. Ei ongelmia. Molempien kanssa vähän kokeenomaista, mutta sopivissa väleissä palkaten. Myrtin ongelma alkaa treeneissä aukeamaan ja se jopa vastasi mun kehuihin. Loppuakohti se kuitenkin nuupahti. Onneksi se nosti ihan vähän virettä viimeisessä seuraamisessa, josta pääsin palkkaamaan. Ehkä tää joskus tuottaa tulosta ja palkkaamattomuus aiheuttaa nuutumisen sijaan vireen nousua. Jaava reenaili ihan mukavasti, ainoastaan ruudussa oli vähän jotain häikkää. Muuten ei tainnut mitään kummempia ongelmia olla. Mettekin treenaili, kun vaan muistaisi, että mitä... Ainakin metallia, häiriköityä pertsaa ja varmaan seuraamisia. Niin ja loppuun vielä paikkamakuuta. Ohhoh, kohta ollaan jo sen suhteen ylikunnossa.



Eilen omalla jengillä patarilla. Jaavan ohjelmistoon kuului ruudun paikkatreenit, luoksari stopeilla + suorilla (koska eräs osasi tehdä kauniita maahanmenoja ilman käskyä) ja kaket. Myrtti treenaili seuraamista naksutellen ja vasempaan käännöksiä vahvistellen, kaukoja, ruutua ja luoksarileikkiä. Metelle tein ekaa kertaa keppi-ilmaisujäljen niin, ettei nähnyt sen tekoa. Kolme keppiä ja alku oli sählinkiä. Ilmaisi kuitenki kepin ja taas vähän sohlattiin, mutta toisenkin kepin ilmaisi kun sattui sen huomaamaan. Sen jälkeen se saikin ideasta kiinni ja nenä painui maahan ja kolmas oli jo mallikas suoritus. Halusin vähän vahvistella ja tein uuden 4 kepillä. Ja voi jukra, tyyppi meni sen ihan tosi hienosti. Ja kepillä sen piti mennä oikein voimalla maahan, ihana Meme <3 Mette ottaa jotkut asiat aika vakavasti. Jälkihommien jälkeen Mette pääsi vielä leikkimään ja tekemään seuraamista (valoa tunnelin päässä?) sekä paikkamakuuta. Ollaan ihan hurjaksi alettu, 15 sekkaa maataan jo.



Vielä viikonlopulta parit otokset kesätytöistä





























Ja jos ei jotain hyvää, niin jotain huonoakin. Myrtin Mortti-pentu (Ikimuste) käväisi lonkka- ja kyynärkuvissa (aikaisemmin katsottu jo silmät ja polvet terveiksi) ei niin mukavilla uutisilla. Lonkat D/D ja kyynärät 0/0. Onneksi sentääs etuosa on kunnossa, mutta nuo lonkat. Harmittaa ihan vietävästi :( Toivottavasti lonkat ei ala Morttia vaivaamaan. Myös Ilpo (Ilmiskooppi) on käynyt röntgenkuvissa, lonkat C/B ja kyynärät 0/0. Pakko myöntää, että en olisi tuosta yhdistelmästä uskonut lonkkavikaa ilmenevän, mutta tämmöistä tää on. (Myrtillä ja Jojolla on molemmilla A/A -lonkat sekä Myrtin lonkkaindeksi on ollut 112 ja Jojon 113. Nyt on Mortin tuloksien jälkeen molempien indeksit tippuneet 106 ja 107.)

Heinäkuun kuulumisia

Hiphei, blogin päivitys toimii taas! Heinäkuussa ollaan tehty vähän kaikenlaista; reissattu ja reenattu, käyty fyssarilla sekä ihan vaan löhöilty.



Imatralla vietimme viikonlopun hakuillen, tokoillen, "paimennellen" pässinpäitä ja tietysti hyvästä seurasta nauttien. Olipas vaan mukavaa, kiitos imatralaiset :) Päällimmäisenä reissusta jäi mieleen Myrtin hakuilut. Molempiin etukulmiin valmiit, tyhjä (ekaa kertaa ikinä, viimeiksi hakuiltu pari kesää sitten :D) ja siitä yliheitto + löytö. No, mitä sitä treenaamaan. Myrttihän teki niinkuin pitikin. Jos parin vuoden päästä heittäisi ilmaisutkin peliin, ei kai sitä nyt tarttee reenata ;) Jaava oli varsin tohkeissaan mummohommissaan. Hyvin ne muistaa, että mitä hakumetsässä tehdään. Tai no, kuka voisi unohtaa, kun kerta metsästä löytyy lihapullia ja ihmisiä. Mettekin kokeili hakua ensimmäistä kertaa. Ehkä joku pieni lamppu sillä syttyi tai sitten ei. On tuo haku tai siis lihapullien etsiminen metsästä vaan kivaa, niin mun kuin tyttöjen mielestä! No imatralaiset pässit oli niiin mielenkiintoisia, että laittoi pienten lappalaisten päät ihan sekaisin. Jaava testaili kaikki keinot saadakseen ne liikkeelle; ensin hurjaa huutoa ja lopulta nenien ja korvien + peppujen nuolemista. Eikä tuntunut niin mikään tehoavan. Niin vain koirat käveli lampaiden yli, kun ne vaan pötkötteli makuullaan. Työn ja tuskan takana oli kyllä saada lambit edes jaloilleen, mutta niin vain lopulta onnistuttiin ainakin hetkittäin! Sunnuntaina sitten Jaava ja Myrtti saikin lampaat hienosti kulkemaan, vaikka Dumbo kääntyikin koko ajan haastamaan. Kai ne pässit ajatteli, että ollaan nyt kiltisti kun pitkästä matkasta ovat tulleet. Mette kävi moikkaamassa lampaita lauantaina ja kyllähän se niitä kovasti yritti paimentaa niin ja nuolla naamoista. Eipähän päästäneet lambit koiria ainakaan helpolla ja hyvä niin! Asennetta se olla pitää. Koska Imatralla sujuu kaikki, niin Jaava tekaisi ekaa kertaa elämässään vieraassa paikassa, vierailla merkeillä ruudun. Oho sanon minä. Sinne se vaan meni. Ei ongelmia. En ehkä meinannut uskoa silmiäni. Ja tunnarikin sujui. Kaukot sentääs oli normaalit eli vääntämistä.. Myrtin luoksetulon stoppiin tuli hyvä uusi neuvo, en tajua miksi en ole aiemmin tajunnut sitä käyttää. Takapalkkaa nääs. Kyllähän se kakeissa on käytössä... Mettekin tokoili, en vaan muista että mitä se teki. Varmaan perussettiä.



Muuten Mette on tehnyt vähän jälkeä ja keppi-ilmaisua. Myrtti on keskittynyt tokoon ja teknisesti avoinluokka on (paikkamakuuta lukuunottamatta) selvää pässinlihaa (sori pässit!). Nyt on onneksi saatu treeneissä meidän ongelma esiin, eli koetreenissä koeongelmat. Näitä nyt työstellään. Uskon, että tunnelin päässä on valoa. Jaava päätti oppia Imatralla ruudun. En käsitä, nyt se on jokaisessa treenissä sen jälkeen näyttänyt tietävänsä mikä on homman nimi. Kai sitä parissa vuodessa voi päästä kallionkin läpi, kun oikein haluaa. Tunnari on vielä vähän jännä, mutta tuo oikean. Jaavankin liikkeet alkaa olla kuosissaan, kun kerta tunnari ja ruutu on alkaneet pelittämään. Niin, onhan Mettekin tokoillut. Sekin on tainnut edistyä, ainakin vähän. On se tehnyt jo toisenkin paikkamakuun tänä kesänä. Puhuinkohan alkukesästä, että kesän jälkeen onnistuu alokkaan paikallolo... Saatan joutua pyörtämään puheeni, ainakin näillä treenimäärillä.



Elokuussa alkaa jälleen agitreenit, ollaan ihan tarkoituksella pidetty pitkä loma agista. Taitaa tulla yhteensä 6 viikkoa. Tekee varmasti hyvää niin koiralle kuin itsellekin. Josko sitten syksyllä opettaisi ne kepitkin... 



Jaava kävi senioritarkissa, koska mun mielestä se ei ollut kunnossa. Tuntui, että se laihtui ja lihakset hävisi, saman huomasi myös fyssari. Yleistarkissa oli kaikki kunnossa. Kuulemma harvalla nuorella koirallakaan on yhtä hyvässä kunnossa hampaat ja eläinlääkärin mielestä Jaava on hyvässä lihaskunnossa ikäisekseen (ei kuulemma olisi uskonut 9½ vuotiaaksi). Jaavahan ehti saada massaa reilun kilon verran lisää ennenkuin päästiin lääkäriin. Vaihdoin siis nappulasta raakaruokinnalle. Raakaruokinta vaikuttaisi sopivan hyvin. Otettiin kuitenkin laajempi verikoe ja tulokset oli mukavaa kuultavaa. Kaikki perusarvot ok (verensokerit, maksa- ja munuaisarvot, elektorolyytit jne.) Punasolut + hemoglobiini ja valkosolut oli alle viitearvojen, mutta ei paljoa. Jaavallahan on aina ollut himpun alle nuo arvot eli on vain yksilöllinen juttu. Mutta valkosolujen erittelyssä eosinisiineja oli 11% kuin normisti niitä on 5%. Tämä tarkoittaa sitä, että Jaava sai matokuurin (vaikka madotettu keväällä) ja pitää seurailla tilannetta. Arvo voi johtua myös jostain allergiasta, joka ilmenee veressä mutta ei vielä oireile muuten. Mutta pääasia, että lihakset alkavat palautua ja Jaava vaikuttaa normaalille. Jaava jatkaa siis raakaruokinnalla, eipä tunnu valittavan ;)

Myrtti 5v

Myrttinen täyttää tänään 5v! Myrtti oli se "kauan ja hartaasti odotettu" -pentu, jonka ottoa suunnittelin siis hyvin pitkään. Varaus taisi lähteä pari vuotta ennen pentujen syntymää ja voin edelleen tuntea sen jännityksen, kun pentujen syntymää odoteltiin. Syntyisikö sieltä kaksi tyttöä, joista toinen muuttaisi meille? Kyllähän sieltä syntyi ja niin pitkä odotus palkittiin. Siis ONNEA Myrtti, Cilla, Nipa ja Rafi! Ja Maijalle kiitos, että pikkuinen "Viiru" sai tulla meidän jengiin.



Viirua eli Myrttiä katsomassa Maijan luona ennen luovutusikää





Myrtin mielestä kasvistäti ja Unna-äiti ovat edelleen Maailman Parhaita Tyyppejä!

Myrtin MEJÄ-koedebyytti

Myrtin kanssa debytoitiin mejä-kokeessa Asikkalan Kalkkisissa, tuomarina toimi Mari Tilles. Olipas varsin mielenkiintoinen ja opettavainen viikonloppu!



Hellettä riitti ja tietysti mun tuurilla Myrtti pääsi jäljelle kokeen viimeisenä koirana. Olen varsin tyytyväinen Myrtin työskentelyyn, se jaksoi hienosti (aikaa kului 25 min ja jossain vaiheessa jo pelkäsin, että aika loppuu kesken ), vaikka helle varmasti tuntui. Itsestä lähinnä tuntui, että oltiin koko ajan hukassa, mutta ei sitten oltukaan kuin pari kertaa. Positiivista oli huomata, että Myrttiä ei haitannut vieraan tekemä jälki eikä muut henkilöt jäljellä sekä pienen ojan ylityskin sujui ilman ongelmia. Maasto oli kyllä varsin riistarikasta ja jäljen loppuosassa olikin joku käynyt makoilemassa.



"Erinomainen ohjattu lähtö. Myrtti lähtee iloisesti jälkityöhön. Se etenee täysin ilmavainulla aaltoillen jäljen molemmin puolin: metsässä aallot ovat pienempiä ja aukeilla paikoilla aallot suurenevat. 1. osuuden alkupuolella Myrtti lähtee linnustamaan ja joudutaan palauttamaan jäljelle. 1.kulmalle tullaan takakautta, makaus merkataan hyvin. Kulmalta matka jatkuu kuitenkin pitkälti väärään suuntaan ja otetaan uusi alku 2. osuuden alusta. 2. kulma oikaistaan hienokseltaan ja makaus jää merkkaamatta. 3. osuus mennään jälleen iloisesti jäljellä aaltoillen. Kaadolle tullaan sivusta ja se kiinnostaa Myrttiä. Hauska ja positiivinen jälkipari." AVO3 25 pistettä sij.1/6.